Eilisen paskan elämän vastapainona tänään menee paremmin, jos ei muuten niin taloudellisen elämäni puolesta. Onnistuin hommaamaan itselleni säännöllistä kirjoittamista (muutakin säännöllistä siis kuin tämä blogi ja tästä uudesta jopa maksetaan). Paremminkin voisi tietenkin sujua, ainahan se menee sillä tavalla. Äiti laskettelee vaihteeksi alamäkeä ja tällä en tarkoita sitä että kaikki sujuisi kuin mäenlasku vaan sitä ikävämpää versiota jossa alamäen juurella odottaa se paljon puhuttu Pohja. No, toivottavasti äiti pysäyttää vauhdin ennen Pohjaa ja alkaa rämpiä takaisin krapulahuuruista ylämäkeä.
Laihdutuskuuriin vittuuntuminen on tuottanut muutamassa viikossa parin kilon painonpudotuksen. Housut näyttävät pahalta takapuolen kohdalta, mutta ne joita käytin ennen M:ää näyttävät vielä liian tiukoilta. Onneksi parin viikon sisällä on odotettavissa sen mittakaavan romahdus että possuparan suurella vaivalla kasvatettu takapuoli siirtyy minun kankkuani kaunistamaan (tai kauhistamaan mausta riippuen). Sitten housutkin istuvat taas paremmin.
Puhelin oli huollossa ja kaikki numerot ovat kadonneet sen muistista. Olen jonkin verran paniikissa asiasta ja miton mielessäni kuinka onnistun saamaan kadonneet numerot takaisin. Onneksi äidin numerokin on kateissa. Muuten soittaisin hänelle ja kuulisin miten hänellä menee. Se ei ole tässä tilanteessa koskaan kovin hyvä idea. Ei ainakaan yöunien kannalta.
Jaa
2 kommenttia:
Huomenta Allyalias :)
minun dieetti karikoitui jo aikoja sitten, ja Joulu ei varmaan tuo ainakaan helpotusta asiaan ;-)
Olkoon, mitä tuosta. Loppujen lopuksi minulla ei ole montaa ylikiloa, jos en liho tästä.
172 cm / 83 kg.
Kurjaa tuon sinun äitisi kanssa.
Halauksia.
Huomenta marko f. Eipä tuo tosiaan itselläkään ole niin justiinsa, painoindeksi on ihan normaali. Enemmän turhamaisuuspainotteista tuo laihduttaminen. Mutta katsotaanpa tosiaan niitä indeksejä sitten joulun jälkeen lähemmin. Ehkäpä onnistun hankkimaan itselleni enemmän "laihdutusmateriaalia".
Lähetä kommentti