Tulimme pari tuntia sitten L:n joulujuhlista, jotka ovat kai sitten viimeiset hänen elämässään sillä ensi vuonna hän siirtyy yläasteelle. L oli tonttu ja hänellä oli ensimmäinen repliikki joulujuhlien historiassa. Esitys ja tämä repliikki menivät molemmat oikein mallikkaasti, vaikka L valitti kärsivänsä jännityksestä ennen esityksen alkua. Otin kuviakin, mutta en viitsi edes kysyä saanko laittaa niitä tänne. L ei antaisi koskaan lupaa esitellä niitä julkisesti. Aikaisemmin kävimme katsomassa kauppakeskuksen kirjastossa L:n sarjakuvaa joka oli osa sarjakuvanäyttelyä. Sain väkisellä otettua pari kuvaa L:stä ja sarjakuvasta mutta hän näyttää lähinnä siltä kuin olisi matkalla narun jatkoksi, niin vastahakoinen hän oli.
Oli ihan hyvä päivä ja olin pikkuisen reipaskin. Joulukalenterin luukut vähenevät uhkaavaa vauhtia. Stressihän ei nyt millään voi olla enää kovin monen päivän mittainen vaikka se alkaisikin huomenna.
Aion laittaa M:n nukkumaan aikaisin ja sitten varastan joulusuklaista muutaman geishan ja uppoudun pitkästä aikaa Eurooppalaisena afrikassa-kirjan pariin ennen kuin menen nukkumaan. Jos noiden geishojen sijasta minulla olisi fazerin sinistä, olisi se minun määritelmäni taivaasta.
Jaa
2 kommenttia:
Tervehdys
Ihania nuo koulujen joulujuhlat, ja liikuttavia.
Hyvin sanottu tuo "kuin olisi matkalla narun jatkoksi" Voin kuvitella :D
Tervehdys sinullekin, rita. Kiva kun tulit pistäytymään :)
Onneksi meillä on tuo pienempi ihminen kasvamassa eivätkä meidän joulujuhlamme ole siis kokonaan ohi. Sitä epäilen saammeko tätä esimurkkua suosiolla raahattua pikkusiskon juhliin.
Lähetä kommentti