keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007

Mielikuvamurhailua

Blogitapaaminen osa 7/6: Nosta malja kuolemalle, Kukkis!

(Katso myös blogitapaaminen 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7/1, 7/2, 7/3, 7/4 ja 7/5 (viimeisen maljannoston kommenttilaatikosta Kukkiksen ja Isopeikon kommentit), sekä Offsetin rooli.)

Kukkis juoksi käytävillä yrittäen piilotella viisitoistasenttisiä kulmahampaita käsillään. Oli ollut sattumaa, että juuri hän oli löytänyt Liisan tomumajan portaiden alta. Edes Liisa, aineettoman blogihahmon muodon omaksuneessa tilassaan, ei tuntunut yhtään tietävän, mitä hänelle oli tapahtunut. Mutta nyt Kukkis oli mennyt hörppäämään sitä huumaavaa juomaa, josta oli vannonut pysyvänsä erossa. Ja hän janosi lisää.

Kukkiksen suunnitelma oli selvä; hän houkuttelisi jonkun blogihahmon mukaansa Liisan ruumista katsomaan ja imisi sitten tuon ihanan nesteen uhrinsa verisuonista. Mutta missään ei näkynyt ketään. Kukkis käveli hiljaisia käytäviä himosta täristen. Ehkä hän ottaisi Katriinan... Hänen verensä oli varmasti huumaavan täyteläistä.

Aulasta kuului ääniä ja Kukkis kurkisti varovasti oven raosta. Suuri lauma blogihahmoja oli kerääntynyt tuijottamaan valtavaa karvakekoa, joka oli ilmestynyt lattialle.
- Hyi! En ole koskaan nähnyt noin paksuja ja pahanhajuisia karvoja, tai paremminkin jouhia, Alma sanoi nenäänsä nyrpistäen.
- Tämän täytyy olla jotain sairasta pilaa! Aalo huusi nenäänsä pidellen ja kääntyi oksentamaan boolimaljaan.

Blogihaamut nauroivat muiden nyrpistelylle. Heidän hajuaistinsa oli käännettävissä pois tarpeen vaatiessa. Liisa ilakoi muuttunutta olemustaan ja lennähteli ilmassa, kuin pääskynen keväällä. Mutta Kukkis hiipi pois. Edes hän ei ollut niin himojensa sumentama, että olisi napannut uhrinsa suoraan laumasta.

Kukkis harhaili käytävissä ja äkkäsi riemukseen eräässä huoneessa istuvan, suojattoman hahmon, joka katsoi hiljaa ikkunasta. Kukkis tunsi jo hieman pehmenneiden kulmahampaidensa pongahtavan iskuvalmiuteen. Hän hiippaili hahmoa kohden ja paksut sylkinorot valuivat hänen suupielistään.

Hän huomasi liian myöhään, että hahmo oli taiten kyhätty ansa; elävän näköinen nukke, joka oli laitettu paikalleen, kuin häntä varten. Jostain katon rajasta tipahti lähes sormen vahvuinen karva hänen nenälleen. Hän katsahti ylöspäin ja ehti nähdä vain tumman vilahduksen ennen kuin jätti maallisen hahmonsa ikuisiksi ajoiksi.


Tämän tarinan myötä toivotan hauskaa pääsiäistä kaikille suklaan turvottamille elostelijoille (sekä niille friikeille, jotka eivät pidä suklaasta)! Tarina jatkuu taas ensi numerossa... Jaa

29 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos, kun et laittanut minua 1)oksentamaan 2)manan majoille.

Hyvää pääsiäistä suklaan turvottamalta nyrpistelijältä!

Anonyymi kirjoitti...

Jään nurkkaani odottamaan pelosta ja pidätetystä intohimosta väristen.

Hyvää pääsiäistä!

vintti kirjoitti...

Pääskyäistä siulle!
mainiota sellaista.

Allyalias kirjoitti...

Almamaria, ehkäpä sinäkin joudut vielä kohtaamaan kohtalosi...

Katriina, sinä taidat saada omituisia kicksejä Kukkiksen himosta...

Hyvää pääsiäistä teille, Vintti, Almamaria ja Katriina!

Anonyymi kirjoitti...

hyvää piäsiäistä sinullekin, toivoo suklaan turvottama elosteleva hopola

Anonyymi kirjoitti...

Voih, kannan pahoinvoijan ristini urheasti. ;)

Hyvää pääsiäistä, paljon suklaaelostelua ja turvotusta! (Nimimerkillä Mignon-kenno odottaa jo matkalaukussa...)

Anonyymi kirjoitti...

Se on sitten tällaiselle nirppanokalle varmaan ihan oikein.

Allyalias kirjoitti...

Hyvää pääsiäistä, senkin suklaasyöppö-Hopola :)

Aalo, olet ilmeisesti aikeissa pyrkiä sokerikoomaan asti. Onnea yritykselle!

Almamaria, niin minäkin luulen...

isopeikko kirjoitti...

Peikko miettii tapahtumia tarinana. Se näkee tarinan pysyvän hyvin koossa ja ihmettelee mitä tapahtuu kun tarina siirtyy koosta ällään tai ämmään.

Peikko hiipii tyhjään huoneeseen ja avaa nahkansa. Nahan alta tulee esiin Ken, Barbin poikaystävä. Ken ripustaa peikonnahan komeroon, juo puoli litraa whiskyä ja lähtee vonkaamaan taloon juhliin tulleita naispuolisia hahmoja. Jo ensimmäisellä askeleellaan Ken tuntee miehuutensa ohjaavan kulkuaan. Uteliaana Ken ottaa toisenkin askeleen...

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos ja suklaista pääsiäistä. Suklastellaan. Kai toi sana mene kielitoimiston sihdistä läpi......

Allyalias kirjoitti...

Isopeikko, paha sanoa mitä ällässä tai ämmässä tapahtuu, kun ei näköjään osaa edes kirjoittaa oikein... ÄRRRH!
Hyvää metsästysonnea Ken-Peikkoselle :)

Genoveeva, suklastellaan toki. Sana on taatusti vuorenvarmaa ja selkeää perussuomea!

Sulfidi kirjoitti...

Suklastelua teille hyvät bloggaajat ja varokaa omituisia ja paksuja karvoja..

Täällähän taitaa olla DRACULA linimenttiä tarjolla. Hmm, NJAM NJAM!

SusuPetal kirjoitti...

Elostelevan huikentelevaista elämää pääsiäisenäkin kera suklaan ja munien!

Allyalias kirjoitti...

Jaahas, Sulfi... Sinä oletkin verenhimoinen pikku marakatti :)

Susu, tänä vuonna olen ajatellut tukkia suuhun useita erikokoisia munia. Oikein hyvää pääsiäistä sinullekin :)

Anonyymi kirjoitti...

Munia - vaadin munia ja lisää tarinoita!!! Itse asiassa, minulla näkyy sairasloman aikana muhineen joku tarina tuossa työpöydällä - muhikoon vaan.
Kliffaa Päästäistä sinne ja TUMMAA MUNAA! ;D

Anonyymi kirjoitti...

Täällä luovuus pulppuaa...

Hyvää pääsiäistä, Allyalias.

Salka kirjoitti...

Hyvää Pääsiäistä Allyalias!

Valitettavasti joudun toistaiseksi tyytymään suklaattomaan elämään. Sitten kun rikastun ostan ainakin sata munaa ja kaksi sataa levyä ja sulkeudun komeroon niiden kanssa!!

HeidiR kirjoitti...

Hyvää pääsiäistä! :)

Hansu kirjoitti...

teräviä kulmahampaita ja haamuja sekä karvoja. Kaikkea sun mielikuvituksetsa löytyykin!

Hansu kirjoitti...

Niin ja Hyvää Pääsiäistä sinnekin!

Anonyymi kirjoitti...

Mukavaa pääsiäistä - minä en ole mikään suuri suklaan ystävä tai minkään makean ylipäätään. Friikki kyllä ihan muutenkin. Ja kyllä tuo salami ja homejuusto ja valkoinen leipäkin turvottaa ihan kiitettävästi.

Anonyymi kirjoitti...

Jahas, täällä murhakemut jatkuvat! Varsinainen pääsiäispläjäys :D Hyvää pääsiäistä Ally. En ole friikki - söin yhden munan ;-)

Allyalias kirjoitti...

Polgara, munia mulla ei enää oo, mutta tarinoita piisaa :)

Sumea, pääsiäinen oli hyvä. Toivottavasti sinullakin...

Salka, et sinä ainakaan mikään friikki ole tuosta himostuksestasi päätellen.

Toivottavasti sinullakin oli oikein kiva pääsiäinen, Heidihahmo :)

Hansu, ja kaikki ei edes ole mielikuvitusta. Ihan todellisia tapahtumiahan minä dokumentoin...

Helena, nyt on korkea aika opetella suklaan suurkuluttajaksi. Sillä kalorimäärällä ei olekaan sitten varaa juuri muihin paheisiin :)

Elegia, aina kannattaa syödä ainakin se yksi muna/patukka/levy, ettei tule leimatuksi.

Anonyymi kirjoitti...

Oi kiitos, sinä ihana karva, joka vihdoin teit minusta oikean vampyyrin *hioo kulmahampaitaan entistä terävämmiksi*

Allyalias kirjoitti...

Kukkis, luulin, että kuolema vähän pehmentää blogihahmojen hurjaa luonnetta... Hmmm... Tästä raadosta taisikin tulla aika vaarallinen tapaus...

Liisa kirjoitti...

Kiitän pääsiäistervehdyksestäsi näin jälkikäteen, koska tunnen nyt vapautuneeni lopullisesti pelkäämästä teräviä kulmahampaita. Lisäksi tunnen pehmentyneeni.

Allyalias kirjoitti...

Liisa, hienoa kuulla positiivisesta kehityksestäsi. Eikä sinulla tosiaan ole enää pelättävää niissä kulmahampaissakaan...

Teemu kirjoitti...

Jaa, sulla on tämmöinen. En ole huomannutkaan.
Oliskohan tässä aihetta sivujuonteelle? On kyllä niin pää kipeä ettei nyt tapahdu vaikka oliski.

Allyalias kirjoitti...

Offset, kirjoittaminen ja päänsärky eivät sovi kovin hyvin yhteen, mutta sivujuonteelle on aina tilausta :)