Sunnuntaita

On ollut viime aikoina vähän aneeminen olo,

Eikä se johdu ihan pelkästään näistä kahdesta.

Enemmänkin olen ollut ulkona omasta elementistäni.

Välillä tuntuu niin turhalta, tylsältä ja mahdottomalta. En edes eilen päässyt katsomaan, kuinka Heidi pärjäsi runolavalla.

Silti tulevaisuudessa on kaikkea jännää suunnitteilla. Työpaikan vaihto tulee eteen ensimmäisenä.

Mutta mistäpä sen tietää, vaikka sitä lopulta venyisikin joka paikkaan.

Mutta tänään lähden metsään rentoutumaan ja toivon, että ehdin Polgan juhlille ennen kuin ne loppuvat. Jaa

Haista v***u-Collectionista mielikuvitusleikkeihin

Tyttäreni on ollut erittäin kiinnostunut taannoin piirtämästäni äitienpäiväkortista. Hän on myös samalla ollut yhä enemmän huolissaan siitä, että joku taikoisi minut pois lopullisesti (usko taian voimaan on lujittunut sillä, että huvitan häntä silloin tällöin taikomalla esineitä pois).

Onneksi keksin ongelmaan molempia miellyttävän ratkaisun: taiomme nimittäin meidät molemmat pois.

Kahden ihmisen yhtäaikainen poistaikominen onnistuu seuraavasti: Otetaan lujasti kaulasta kiinni ja huudetaan isolla äänellä "taion, taion äidin ja Pikkuruisen pois!"
Sitten rutistetaan silmät kiinni ja suhistellaan toiseen maailmaan. Joskus päädymme mukavaan maailmaan, vaikka maailmaan, jonka taivas on tähtien sijasta täynnä suihkuja ja jossa on vesiliukumäkiä ja kimaltavia perhosia ja sateenkaari, jonka reunalla on apinoita, joiden takapuolet ovat ihan punaiset liiasta liukumäessä laskemisesta ja ilmassa lentää vaaleanpunaisia saippuakuplia ja kimaltavasiipisiä perhosia ja samassa Pikkuruinen saa selkäänsä siivet ja hän osaa lentää nopeammin kuin perhoset ja apinat, eikä haittaa vaikka kastuu suihkujen alla, kun päällä on Hello Kitty-uikkarit.
Vasta uituaan ja lennettyään hikinen Pikkuruinen tulee takaisin kaulaan ja huudamme: "Taion, taion äidin ja Pikkuruisen takaisin!"
Pian jo suhistelemme takaisin maailmojen halki omalle kotisohvalle.

Olemme kohdanneet myös vähän ikävämpiäkin maailmoja, joissa on vihaisia vaahtokarkkimörköjä tai lentäviä hapankorppuja, jotka suuttuvat, kun niistä haukkaa. Onneksi niistä pääsee pian takaisin.

Ihan käy tutkimusmatkasta :) Jaa

Kansalaisopisto - sellaisena, kuin minä sen haluaisin.

Kutis, Olli, Hallatar ja Saara toivoivat minun ideoivan joitain käytännöllisiä kursseja Kansalaisopiston suppeahkoon tarjontaan. En aio esittää mitään kovin kaukaa haettua, vaan yritän enemmän hahmotella niitä aukkoja, joita koen tarjonnassa olleen pitkään. Siis vain oleellisimmat...

Ohjeet ovat tässä:
Here's what I have to do: Devise a list of 5-10 courses you would take to fix your life. It's more fun to be in classes with friends, so include one class from the person who tagged you that you'd also like to take. Tag five.

Siis ideoi 5-10 kurssia, joille haluaisit osallistua, ja haasta viisi muuta jatkamaan meemiä. Koska kurssille on kuulemma kivempaa osallistua kavereiden kanssa, ota omalle kurssilistallesi mukaan yksi haastajasi kursseista, jolle haluaisit myös osallistua.

1. Läskiperse rahoiksi - kurssi: Koko kevään kestävä kurssi sisältää verstas-osion, jossa ryhmäläiset rakentavat itse oman rasvaimulaitteensa viritetystä pölynimurin moottorista, puutarhaletkusta ja tavallisista keittiösaksista. Teoria-osiossa plastiikkakirurgian ammattilainen perehdyttää kurssilaiset rasvaimun saloihin havainnollisten kaavioiden avulla.
Voit auttaa itsesi ja lähipiirisi kesäkuntoon edullisesti! Hinta 100e + materiaalikustannukset (n.20e)

2. Tunnista nolot sairautesi ja hoida ne luontaistuottein - kurssi: Kolmen kurssiviikonlopun aikana tutustutaan Jorma Palon lääkärikirjaan yhdessä terveydenhuoltoalan ammattilaisen kanssa. Kurssilaiset saavat kattavan tietopaketin perinteisesti noloiksi koetuista sairauksista ja perusteellisen opastuksen luontaistuotteiden tehokkaaseen käyttöön. Huom! Voit ilmoittaa etukäteen sähköpostilla tai puhelimitse erityistoivomuksesi kurssilla käsiteltävien sairauksien suhteen, jotta voimme ottaa kaikkien tarpeet huomioon luottamuksellisesti.
Ei enää koskaan nolona lääkäriin! Kurssin hinta 45e + ateriat 5.50/pvä

3. Maikol Nait, kikkarapää - kurssi: Tällä koko kevään kurssilla palautetaan mieleen lapsuuden rallatukset, joita et löydä laulukirjoista. Oopperalaulaja Johanna Rusanen laulattaa kurssilaiset takaisin lapsuuden kultaisiin kesiin! Kurssin hinta 60e (sisältää lapsuuden vaietut laulut-nuottivihkon ja lyriikat)
Ps. Muistatko vielä, mikä nenässään Robin tuli perässä?

4. Kouluryhmille esiintymisen alkeet-kurssi: Tämä kurssi on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneet valistamaan koululaisryhmiä oman karun esimerkkinsä kautta. Esiintymiskursseilla opimme lukuisia tehokeinoja mm. klassiset yhtäkkinen kalpeneminen ja hyperventilaatiokohtaus. Hiomme yhdessä tarinasi ja ulkoasusi mahdollisimman valistavaan muotoon. Huom! Kurssille ovat tervetulleita myös ne osanottajat, jotka ovat kiinnostuneita valistustyöstä, mutta eivät ole vielä löytäneet omaa aihettaan. Keksitään se yhdessä! Kurssin hinta 10e menee lyhentämättömänä koululaisvalistustyön tukemiseen.

5. Päivä pissiksenä - kurssi: Tämän monipuolisen kurssin aikana valmistamme juuri sinulle sopivat, yksilölliset lantiofarkut ja topin. Opit tuntemaan kattavasti mm. Lissujen ja Fall Out Boyn tuotannon. Aidot pissikset opettavat sinulle, minkä Mäkkärin kulmalla on siistii notkua, unohtamatta oikeaa käyttäytymistä ja puhetyyliä. Opit myös varastamaan myymälästä juuri sinulle sopivan huulikiillon ja kynsilakan, sekä valehtelemaan nimesi ja henkilöturvatunnuksesi kiinni jäädessäsi. Ompelutaitoisille erityisopetusta syömishäiriön feikkaamisessa. Myös miehet tervetulleita mukaan joukkoon!
Kurssin hinta 30e+materiaalit.

Myöhemmin tulossa mielenkiintoisia kursseja, mm: Käyttöenglantia alkoholisteille, Ohitusleikkaus kotikonstein II, Kusilaatta ja muuta jäynää vihollisellesi, Keskeytetyn yhdynnän terveysvaikutukset, Huovuta itsellesi koti!, ja paljon paaaaljon muuta!

Tervetuloa mukaan! En keksi tähän hätään viittä haastettavaa, joten toivon niiden osallistuvan, joita ei ole vielä haastettu. Nyt on kiire! On lähdettävä Kutuharjun kanssa Ajatustenluku- ja elekielen tulkintakurssille!
Jaa

Julistan leikin alkaneeksi!

Erkkolansillan kupeessa, Värtön uimarannalla on kaksi pukukoppia, joista toisessa on tällä hetkellä paketti, joka sisältää lahjan juuri sinulle!
Nyt on siis iltareippailun aika! Riennä hakemaan paketti ja iloitse sen sisällöstä. Avaa sen kopin ovi, jossa lukee Mää ja katso oven yläpuolelle.


Lahja on teipattu ilmastointiteipillä ja kääritty mustaan roskapussiin.


Olisi kivaa/suotavaa/toivottavaa/melkein pakollista, jos lahjan löydettyäsi lähtisit mukaan leikkiin. Tee/osta/kerää mieluisesi lahja ja piilota se parhaaksi katsomaasi paikkaan. Ilmoita paikasta (suoraan tai vihjaillen) blogissasi ja muista ilmoittaa sama tieto myös minulle, jotta voin ilmoitella asiasta blogissani. Katsotaan, saammeko aikaan hauskaa syyspiristystä useammallekin ihmiselle. Eihän koskaan tiedä, vaikka lahja lopulta vaihtaisi maisemia ja lähtisi maailmankiertueelle :)

Jos et jaksa keksiä uutta lahjaa, voit aina pistää minun lahjani eteenpäin. Jos et halua lähteä mukaan leikkiin, mutta haluat pitää lahjan itselläsi, laitathan silti tervehdyksesi blogiini tai sähköpostiini.

Jään jännityksellä odottamaan, kuulenko lahjastani ja sen kohtalosta vielä joskus! Entä loppuuko leikki lyhyeen?

Edit (17.30): Jussi kertoi kipaisseensa lahjan itselleen ja on luvannut jatkaa leikkiä! Siispä uusi lahja tulee ilmestymään vielä tuntemattomaan kohteeseen (ilmeisesti Helsingissä). Jäämme odottamaan jännittyneinä! Jaa

Vähänks vaan on sorsamainen olo!

Sorsakin tietää että sukulaisvierailut auringonpaisteisena lauantaipäivänä ovat elämästä pois!

Minkä takia suklaakakku haisee mielestäni aina eltaantuneelta hieltä? Melkein seitsemästä asti olen moista kakkaraa valmistanut ja siinä sivussa siivonnut. Päivällä mennäänkin kangaskauppaan hääpukukankaita hypistelemään. En ole ilahtunut.

Ps. Siitä huolimatta mille suklaakakku mielestäni haisee, syön sitä kuitenkin mitä mainioimmalla ruokahalulla.

Hauskaa lauantaita koko blogistanin sakille!

Jaa

Rakas, paska kaupunni

Tämä on kuitenkin minun kaupunkini...

... Niin kuin minulle monen vuoden takaa niin rakas Zen cafékin laulaa. Ettepä tiedäkään mitä minä tein tänään. Kävin tietenkin ottamassa vähän valokuvia kun oli niin kaunis ilma. Ja kyllä sitä tuli vähän muutakin puuhasteltua että saisi taas elämäänsä vähän eteenpäin.

Kuvassa näkyy yksi varmaan eniten valokuvattuja kohteita Oulussa (heti toripolliisin jälkeen) eli iki-ihana Pikisaari, jonne vannoin lapsena muuttavani kunhan kasvan isoksi. Ja niin on tainnut vannoa moni muukin, sillä Pikisaari on kovaa vauhtia modernisoitunut sitten lapsuuteni (mikä ei ole suurikaan ihme. Asunhan Oulussa ja täällä ei tunnetusti säälitä säilyttämisenkään arvoisia kohteita). Pikisaari on kuitenkin edelleen kaunis ja miettikää; välissä on vain yksi pikkuinen silta ja onkin saapunut kirjastolle ja teatterille (niistä en ottanut kuvaa. Oululaiset tietävät miksi). Ja sen jälkeen alkaakin kaupungin keskusta. Olen monesti kävellyt tuolla alueella ja siellä on paikoin ihan täysi maalaiskyläfiilis päällä.

Kamera on näköjään huomaamatta alkanut ulkoiluttaa minua jopa talvisäällä. Harmi kun räpsy meinaa koko ajan jäätyä...

Jälleen kerran yksi ihana päivä takana. Näitä monta jonoon niin siitä tulee hyvä elämä.

T:llä on ilmennyt voimakasta kaverinkaipuuta. Surettaa hänen puolestaan kun kaikki melkein kaikki kaverit asuvat toisella paikkakunnalla. Mistähän sille keksisi kaverin?

Jaa