Tämä on juuri niin minua. Heti aamulla tajusin etten minä ollutkaan kyllästynyt siihen vanhaan sivupohjaani vaan siniseen väriin. Eikä ihme, kevättähän tässä odotellaan.
Ei muuta kuin vaihtamaan :) Tällä saadaan luvan mennä ainakin tämä kevät, ehkä myöhemmin sitten sitä väriä enemmän...
Kiitokset kärsivällisyydestä - ja anteeksi!
Onhan naisella sentään oikeus muuttaa mielensä ;)
Jaa
7 kommenttia:
Ja sekun oli niiiiin raikaaaas!!
Mutta kai teitä naisia täytyy yrittää ymmärtää. Vaikka mahotonta se on! ;)
Alastalo. "Sininen kauteni" on ohi. Yritin kirjoittaa aamulla uutta postausta, mutta en saanut mitään aikaiseksi. Yölläkin näin vain painajaisia siitä yläikkunan pikkuörkistä.
Nyt kun pääsin vielä eroon tuosta alareunassa kummittelevasta Read Me-linkistä, voin huokaista helpotuksesta ja elää taas parempaa blogielämää!
Sininen oli kalisutteluun sopivan tumma, näin valkoisessa pikkupiru kokee olonsa epävarmaksi...
Jussi, tulkoon valkeus ja ajakoon möröt ja muut kamalaiset matkoihinsa!!!
Hyvää alkanutta viikkoa Allyalias :)
en ollut tuntea, niin erilaiselta näyttää...
mutta hyvähän tämä tälleen on :)
Se kuva yläbannerisa oli ihana, byääh!
Mutta sinunhan tämä blogisi on... ehkä sama kuva punaisena??? Oranssina????
Juu, naisen pitääkin muuttaa mieltään -se osoittaa vain joustavaa luonnetta!
Heippa Marko! Vaihtelu virkistää sanoi mummo...
Susupetal, tuli kyllä yliannostus väriä ihan kerralla. Kieltämättä se kuva oli ihana, mutta ehkäpä sitten joskus myöhemmin...
Olen tällainen aika helposti kypsyvä, joten ehkä on parempi pitää sivupohja selkeänä...
Lähetä kommentti