lauantaina, maaliskuuta 10, 2007

Te ajoitte minut siihen


Kun monta aikaa suggeroidaan syömään Fazerin sinistä niin minkä tyttö asialle mahtaa? Sen verran itsekuria sentään oli, että otinkin ovelana tällaista sinivalkoista. Hyvää on, kannattaa kokeilla.

Tekisi mieli kirjoittaa enemmänkin, jotain juttua vaikka. Mutta tänään on miehen vapaapäivä ja se tarkoittaa että minun on tehtävä työkirjoitusta. Olen illan lapsenvahtivuorossa kun mies lähtee tuulettumaan. Olo on yllättäen vähän sama, kun teininä sai jäädä yksin kotiin (vaikka minähän olen täällä aina yksin).

Kuvittele tilanne: Heräät aamulla ja tunnet olosi selkeämmäksi kuin koskaan ennen. Aamun mittaan alkaa käydä selväksi että sinut on jo vuosia aikaisemmin ohjelmoitu hypnoosia apuna käyttäen suorittamaan jotain tehtävää, jonka luonteesta sinulla ei ole aavistustakaan. Ymmärrät, että olet nyt ilmeisesti suorittanut tehtävän. Mitä teet? Ja ennen kaikkea, jos heräisit tänä aamuna, olisiko sinulla hajuakaan mikä tehtävä sinut on laitettu suorittamaan. Minä en ainakaan keksisi muuta kuin tuon suklaan. Jaa

23 kommenttia:

Sulfidi kirjoitti...

Annoitte pikkusormen, se toi koko patukan..

Näinkö siinä sitten kävi ja me kaikki olemme rikostovereita yllytyksestä paheellisuuden tielle?

Unknown kirjoitti...

MMM.... suklaata. Ei en saa lannistua ajatukset muualle. *Pyyhkii kuolaa poskelta pois ja alkaa päntätä epätoivoisesti ruotsia.*

Vai että hypnoosi meidät on vaivutettu. Mhh, se ei olisi niin yllätys. Eikö tuo sinivalkoinen ole ihan tavis suklaan makuista, mutta kuori eri vai??

Allyalias kirjoitti...

Sulfi, oletan että blogiyhteisö huolehtii minulle myös ne kokoa suuremman pöksyt näiden nakinkuorien tilalle, kun tällä tavalla pakkosyötätte :)

Varsuli, olipa hyvä kun satuit paikalle! Tämä ei todellakaan ole sitä tavissuklaata, vaan kaksikerroksista, jossa on pohjalla se normisininen ja päällä valkoista suklaata. Lurps...

SusuPetal kirjoitti...

Tuokin suklaa on hyvä, mutta itse suosin Fazerin chilisuklaata, harmi, ettei sitä saa levynä, mitättömän pienenä patukkana vaan, höh.

Suklaa on terveellistä, pois häpeä:))

Allyalias kirjoitti...

Susupetal, ei kai nyt suklaassa mitään pahaa ole vaan siinä että olen näin helppo suostuttelun uhri, eihän sitä tiedä mihin epäterveellisiinkin juttuihin joku saa minut yllytettyä. Chilisuklaatapa en olekaan maistanut. Pitää kopata pötkäle sellaistakin mukaan joskus kauppamatkalta.

Rita A kirjoitti...

Iik, pitää tunnustaa että sorruin samaan - vieläpä OMAN runoni vaikutuksesta :D Lieventävänä seikkana mainitsen että ostin vain pienehkön vohvelisuklaan ja urhoollisesti vastustin Fazerin Sinisen kuzzua.

Allyalias kirjoitti...

Rita, älä huoli, kyllä minäkin sorrun omasta vaikutuksestani herkkuostoksiin. Eikä siihen tarvitse edes runoa :) Hieno pelastus sinullakin. Mutta kippistä vaan suklaasiskoni ja ylpein mielin herkuttelemaan!

Salka kirjoitti...

Suklaa on jokatapauksessa hyvää, kiellettynä ja sallittunakin herkkuna. Mulla odottelee edelleen se metrinmittainen suklaapupu yöpöydällä suurinta herkkunälkää:)

Anonyymi kirjoitti...

En osallistunut suklaahypnoosiin, mutta voin kyllä virkata sinulle joustavat housut. Kuminauhavyötäröllä, arvelen?
Lohdutuksen sanoja: selvisit yhdellä patukalla, näppäimistöä ei peitä 300 g kääreet.

Allyalias kirjoitti...

Salka, tuo valtava suklaapupu on varmaan suoraan jostain minun päiväunestani :) Minulla se ei joutuisi odottamaan kauan...

Alma, kiitos tarjouksesta, palatkaamme asiaan muutaman pötköllisen jälkeen. Pienestä patukasta on tosiaan kysymys, vaikka enemmänkin olisi taatusti mennyt...

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on aitoa sinistä. Hienosti muistettu.

sivuaskel kirjoitti...

Suklaa sujahtaa minuun vain harvoin. Onneksi. En ole makean ystävä - paitsi Elämän makeus saa minut pois tolaltaan.

Allyalias kirjoitti...

Elämän makeus on vaan terveellistä, näin luulen. Minäkään en ollut ennen makean ystävä, mutta kaikkeen tottuu, kuten olen saanut huomata.

Allyalias kirjoitti...

Ai, olithan Pantteri sinäkin vieraillut.. Aivan, sinisistä aidointa ja vastustamattominta.

Unknown kirjoitti...

Mhh tuo kuulostaaa herkulliselta. Siis tämä sinivalko suklaa vai mikä lieneekään, mutta kuitenkin tämä antoi minulle hurjan ja mielenkiintoisen idean. Jota en kerro ainakaan vielä. ;P

Olli kirjoitti...

Mitään en tunnusta...

Allyalias kirjoitti...

Hahaa, Varsuli. Kuulostaa hyvältä, varsinkin jos ideaasi liittyy suklaa. Kerrothan toki sitten jossain vaiheessa kuitenkin?

Allyalias kirjoitti...

Olli, ei tarvitsekaan tunnustaa. Todisteet puhukoot puolestaan!

Unknown kirjoitti...

Totta kai kerron, mutta nyt pidän salassa. En halua että ideani viedään.(olen kai vainoharhainen, mutta ikinä ei voi olla liian varovainen.)

Anonyymi kirjoitti...

Slurps. Hyvä idea ja hyvin sininen!

Allyalias kirjoitti...

Varsuli, jään odottamaan...

Elegia, suklaa on aina hyvä idea!

Anonyymi kirjoitti...

No Genoveeva kans on ollut suklaasyöppö. Ei löydy vyötärö tällä vauhdilla, ei löydy. Tunnustuksia täällä näköjään, hmmm voisinkin kaatis- sivuilleni kehittää jotain tunnustamisriitin tapaista. Miettii............................................

Allyalias kirjoitti...

Genoveeva, hienoa, uusi suklaasyöppö kaapista ulos! Ja kyllähän se vyötärö siellä on, sitä on vaan vähän enemmän (ja tosi naisella enemmän on aina parempi). Tunnustamisriitti kuulostaa ainakin minun korvaani oikein hyvältä idealta.