torstaina, maaliskuuta 15, 2007

Runotorstai ja Valokuvatorstai

Kevät



Tapahtukoon minun tahtoni


Maailmankanteen oranssi purppura
sininen katto lintujen lentää.
Jalkojen teille likaista loskaa kylältä kotiin
hiekkaa, murua, tikkarin tikku
ilmassa pöly,
räikeä lika viraston viertä
joku jo pukee vaalean takin.
Lirinää, maisketta hiekan hiulintaa,
puro teiden molemmin puolin,
ruutuhypyt ja twistaus ja pompulat
uutta muovia kiiltävät.
Sorsaparvi ja puolikas pitko
kuivunut kaapin perällä liikaa
hiekka ja vesi ja loska ja muta
ja tuoksuva tuuli kattojen yllä.


Sitä vain.
Kevättä vain.





Sekä Runo-, että valokuvatorstaissa pohditaan mielen mahtia ja sitä, mitä tekisi, jos voisi muokata todellisuutta ajatuksen voimalla. Minä olen koko talven toivonut kiihkeästi yhtä asiaa, ja kuinkas ollakaan, se on nyt toteutumassa.


Jaa

40 kommenttia:

HeidiHahmo kirjoitti...

Kuva on ihana! Ja ehkäpä tosi moni ihminen on ajatellut kevättä ihan liikaa, kun se jo nyt näyttää tulevan.

Mikä minulla on? Joka blogiin on kirjottamassa ihanaa, ihanaa.... Taitaa johtua tuosta auringosta ja tippuvista räystäistä. Hiekkakin näkyy, se haistaa ja melkein maistaa.

allyalias kirjoitti...

Kiitti vaan! Olihan tuossa pakko käyttää aika paljon tahdonvoimaa, mutta nyt tiedätte ketä saapi kiittää aikaisesta keväästä.

Muikku kirjoitti...

Sitä saa mitä tilaa! Kevät näyttäisi tosiaan tulleen. Ainakin toistaiseksi. Hieno kuva!

Lunara kirjoitti...

Oi kun kaunis kuva :)

Joo, kun me kaikki yhdessä oikein kovasti toivotaan ja ajatellaan, niin se kevätkin nyt tulee! Toivottavasti ei takatalvi enää iske.

Kirsi kirjoitti...

Kuvasi on kaunis, Allyalias.

allyalias kirjoitti...

Muikku, toivottavasti tahdonvoima ei hyydy kesken kaiken. Muuten on luvassa takatalvi.

Lunara, eikö ole jännä mitä me ihmiset saamme aikaiseksi kun toivomme yhdessä samaa asiaa.

Kiitoksia Kirsi :)

Paju kirjoitti...

Tuli kepeä ja hulvaton mieli runostasi, kuvastasi. Huolet pois, niin kuin ois...

Kevättä tulvii, kaikki. Ja kaikille ;)

helanes kirjoitti...

Eli riittää kun tahtoo ja - malttaa odottaa.

Marko F kirjoitti...

Hyvä runo ja kekseliäs kuva :)

Hansu kirjoitti...

Kiva runo ja kuva. Minä ajattelin toivoa ajatuksen voimalla hiukan pidemmälle- kesään!

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Tuosta litaniasta ei puutu muuta kuin hevonen.

Aalo kirjoitti...

Kaunis, kaunis kuva! Hassua, juuri eilen kirjoitin Cistan blogin ystäväkirjaan, että ensimmäinen kaunis asia, joka mieleeni juolahtaa, ovat ilmakuplat jään sisässä.

allyalias kirjoitti...

Paju, nyt on eilisen auringonpaisteisen päivän jälkeen niin pää pilvissä ettei voi olla muuta kuin hulvaton. Ja tänään uudestaan tyttären kanssa kevättä katsomaan!

Helanes, pitää tietää mitä tahtoo ja milloin tahtoa. Silloin se toteutuu.

Marko, kiitokset!

Hansu, olet aina askeleen edessä. Vaikka eipä haittaa jos tänne kesän järjestät. Mulle kelpaa!

Oh-show-tah hoi-ne-ne, voi hitsi! Sehän unohtui!

allyalias kirjoitti...

Aalo, olit täällä yhtä aikaa. Kiva sattuma, siinä on nyt sitten sinulle jääkuplia :)

kukkis kirjoitti...

Voi että kun hieno runo! Vapaa, huoleton, rytmikäs ja kirkas kuin kevät itse. Kiitos!

vintti kirjoitti...

Pitää olla varovainen sen kanssa mitä toivoo,niillä on taipumus toteutua.
Iloitsen puolestasi.
Jei!

allyalias kirjoitti...

Kiitoksia kukkis :) Kun vaan kevät mahtuisi ýhteen kuvaan tai yhteen runoon, kun ei mahdu edes miljoonaan. Toisaalta hyvä niin. Ihmeiden tulee säilyä ihmeinä.

Vintti, ehkä jo tässä vaiheessa loppumattomat mentaalivoimani tulisi tunnustaa julkisesti. Minähän se taas kaikkien liukastuneiden mummojen huonon olon taustalla olen. Ja luultavasti kadun toivomaani viimeistään siinä vaiheessa kun kumahdan jokakesäiseen ja -syksyiseen tapaani jäisen kadun pintaan takapuoli edellä.

Mutta kevät... On se silti jotain!

Elegia kirjoitti...

Pelottava kevät, niin aidosti kuvasit. Kevät on joskus vaikea. On vaikea bähdä kaiken heräävän henkiin, kun itse on kuollut.

Ja tuo kuva, wau! Tuijottelin sitä jo hetken aikaa ja aion tuijotella lisää 8) Siinä on jotain hypnoottista.

allyalias kirjoitti...

Elegia, keväässä on tosiaan monta puolta...

Ehkäpä haluankin vaivuttaa kaikki hypnoosin tilaan ja alistaa tahtoni alle. Sitten pihoille alkaakin ilmestyä pökkyräisiä ihmisiä, lapiot kädessä, valmiina sulattamaan lunta rapakoissa.

Cleome kirjoitti...

Pidin tästä.

allyalias kirjoitti...

Kiitti, Cleome :)

Lilith kirjoitti...

Kaunis kuva. Samaa toivotaan täälläkin!

SusuPetal kirjoitti...

Aika hyvin toivottu, Ally! Ja tahtosi toteutukoon:))

Pidin runosta ja kuvasta.

allyalias kirjoitti...

Lilli, tämä on vähän kivempi versio tavallisesta rapakosta. Katsoo vaan tarpeeksi tarkkaan niin nätiksi muuttuu. Ja nurmikkokin siellä jossain vielä vihreänä.

Susu, minusta tuntuu että tämä toive on tosiaan sitä toteutuvaa sorttia. Toisaalta jos se toteutuu, niin sitten aletaan toivomaan kesää.

Sami kirjoitti...

Kevät voittaa mielen, sitä vastaan ei parane. Toiset levittää kätensä ja hyppii yhdellä jalalla valoa juhlien, toiset pistää pimennysverhot, ettei asunnon pölyä näkisi.

Genoveeva kirjoitti...

Mielettömän hyviä kohtia.
Niinku:
räikeä lika viraston viertä

puro teiden molemmin puolin,

Sorsaparvi ja puolikas pitko

kuivunut kaapin perällä liikaa

ja muitakin, tos musta parhaat kohdat. Ja tää

ja tuoksuva tuuli kattojen yllä.

Upeaa.

allyalias kirjoitti...

Sami, minä olen varmaan sitten tuo hyppelehtiä. Koko päivä on mennyt pilvissä liidellen, vaikka muuten on kyllä ollut aika ällöski päivä.

Genoveeva kiitoksia arvioinnista. Ihanaa päästä synkemmistä virroista kevään tuulia nuuhkimaan.

Tarjuska kirjoitti...

Kevättä kohti...ihanaa ja hieno kuva aiheesta. :)

sivuaskel kirjoitti...

..."ja tuoksuva tuuli kattojen yllä"
Kevään kiteytys, upea päätös tekstiin.

Kevät on moninaista loskineen, katupölyineen kaikkineen, mutta tuulen tuoksu...pehmeästi koskettava, ei sitä tunnetta unohda koskaan.

Kiitos runosta, valovoimaisesta.

allyalias kirjoitti...

Tarjuska, nyt täällä onkin sitten se vähän ikävämpi osa keväästä meneillään. Harmaata ja vettä sataa...

Sivuaskel, kevään tuulet on kyllä asia, joka saa kaikkien sydämen läpättämään. Toki se voi joskus lisätä surua ja masennustakin.

Alastalo kirjoitti...

Kuva on kiva ja erillainen. Ja runosi sai mut hyvälle mielelle. Piristi. Kyllä se kevat ja sitämyöten kesäkin vielä tulee. :-)

allyalias kirjoitti...

Alastalo, kivaa että runo aiheutti sinussa kivaa mieltä. Kevättä odotellessa...

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti...

Kevättä kummassakin sekä kuvassa että runossa. Ulkonakin paistaa aurinko ja lumet sulavat vauhdilla

allyalias kirjoitti...

Pantteri, nyt täälläkin näkyy taas aurinko. Kiva päästä ulkoilemaan hyvässä säässä!

Isopeikko kirjoitti...

Taidat ainakin tietää mitä tahdot :)

allyalias kirjoitti...

Niinpäs tiedänkin, Isopeikko. Tällä kertaa ainakin :)

Sulfidi kirjoitti...

Ilmassahan on suurta odotuksen tuntua.

Kuvasta tulee mieleen kesä joka on vangittuna jään ympärille niinkuin tuo ilmakupla joka vain odottaa jään sulaamista ja pääsyä kirmaamaan ulosvapauteen.

Niinkuin moni muukin taitaa odottaa..

Hyvä runon ja valokuvan yhdistelmä!

allyalias kirjoitti...

Sulfi, hienoa pohdintaa. Ehkä olenkin tuo ilmakupla...

sini kirjoitti...

sitäpä sitä, ja vain sitä :D

allyalias kirjoitti...

Sini, ja se riittää!