keskiviikkona, tammikuuta 24, 2007

Mielikuvamurhailua

Blogitapaaminen osa 2: Rinkula

Taas kerran on aika iskeä! Jo ennen Pajun traagista matkaa manan maille ja sieltä takaisin oli erään toisen blogimaailman mielikuvituksekkaan ja huumorintajuisen naisen kohtalo sinetöity. (Blogitapaaminen osa1).

Puhelin soi itsepintaisesti ja lopulta hän nousi vastaamaan siitäkin huolimatta että oli päättänyt olla antamatta kenenkään häiritä bloggaamistaan. Luuri oli ensin pitkään hiljainen.
- Kuka siellä? Älä viitsi pelleillä, Salka huokasi kyllästyneellä äänellä.
- Seittemän päivää ja nää könähät.
Naisen ääni kuulosti lähinnä nuhaiselta, kymmenvuotiaalta pojalta.
- Siis mitä? Pitääkö mun tilata Seiska tai mulle käy huonosti? Salka puhahti. - No on tämä kauppaaminen mennyt aika röyhkeäksi. En tasan varmaan tilaa!
- Eiku seittemän päivää JA nää könähät!
- Mitä tuo sitten tarkoittaa?
Salka huomasi että soittaja oli katkaissut linjan. Salka pudisti päätään ja palasi takaisin monitorin ääreen. Ruudulla näkyi outo rinkula, kuin olisi katsellut wc-pöntöstä ulos raikkaaseen ulkoilmaan. Yhtäkkiä joku istui rinkulan päälle ja ruutu pimeni.
Mitä sairasta pilaa!, Salka kauhistui ja yritti miettiä kuka blogituttavista voisi yllättää toisen noin mauttomalla tavalla. Hetken mietittyään hän tajusi että vaihtoehtoja olisi lukemattomia.

Päiviä myöhemmin hän sai kuulla että blogimaailmassa huhuttiin uudesta sarjamurhaajasta joka tappoi säälimättömästi pahaa-aavistamattomia bloggaajia. Huhuttiin että Paju, kaikin puolin ystävällinen ja hyväntahtoinen bloggaaja oli ensimmäinen uhri. Salka muisti muutaman päivän takaisen puhelun ja kylmät väreet kulkivat hänen selkäpiitään pitkin. Kuinka monta päivää siitä olikaan? Salka yritti miettiä. Kuinka monta postausta sitten se olikaan? Samassa hän tajusi! Tänään oli kulunut tasan viikko kummallisesta soitosta.

Salka ryntäsi sulkemaan tietokonetta mutta oli kuin demoni olisi ottanut ylivallan laitteesta. Vain suuri, kirkkaasti loistava rinkula täytti kuvaruudun. Yhtäkkiä rinkulassa näkyi liikettä. Salka perääntyi kirkuen parin askeleen päähän ruudusta. Reiästä kiemurteli esiin pelottavan nöyristelevästi virnistelevä, noin kolmikymppinen naisenreuhka meikittömänä ja tukka laittamatta.
- Mää oon Ally. Terve, hahmo sanoi ja virnisteli entistä leveämmin.
- Terve, Salka sanoi kun ei muutakaan keksinyt.
Silloin hahmo perääntyi takaisin tietokoneruutuun ja jäi kurkistelemaan vaivihkaa kirkkaasta rinkulasta niin että vain hänen tumma hahmonsa erottui Salkan silmiin.
- Höh, hänhän vain halusi tulla kuulluksi, Salka sanoi ja painoi helpottuneena sydänalaansa.
- No sitäki mutta käyhän vilikasemassa peilistä ennen ku kokonaan innostut.

Salka käveli peilin eteen epäröiden. Se, mitä hän peilistä näki, oli palava hänen verkkokalvoilleen iäisiksi ajoiksi. Salka sulki silmänsä eikä liikkunut enää.

Jaa

11 kommenttia:

Salka kirjoitti...

Aaaarrrhhhhgggg....

Sulfidi kirjoitti...

I see dead people... :)

Allyalias kirjoitti...

Salka, Näkemiin ja pikaisia palaamisia manan majoilta uudesti syntyneenä (ja jätä toki ne ihan oikeat vaivasikin sinne tuonenjoen toiselle puolen)!

Sulfidi, oliko tuo uhkaus? Ei kai liikkeellä ole enemmänkin murhaajia?

Anonyymi kirjoitti...

Redrum-tunnelma jatkuu. Hyytävää... Ally on selvästikin vaarallinen tapaus...meikitönkin ja tukka laittamatta!

Anonyymi kirjoitti...

Voi että mä nauran sun jtutuille :-D -Kati-

Allyalias kirjoitti...

Susu, olen ruokkoamattomana tosi paha näky ;)

Kati, ehkä kannattaisi itkeä...

Anonyymi kirjoitti...

:)

Allyalias kirjoitti...

Helena, eikookki hauskaa kun isoa akkaa lapsettaa ;)

Salka kirjoitti...

Joko mä voin herätä kuolleista? *hihittää komerossa*

Allyalias kirjoitti...

Jo saa Salka hyvä. Superrutistus sinulle :)

Salka kirjoitti...

Kiits;) *pudistelee pölyjä olkapäiltään kun kaivautuu kaapista ulos*