tiistaina, marraskuuta 14, 2006
Kotona jälleen.
(Palliskokuva otettu sunnuntaisen keikkareissun tuoksinassa. Promilleja 0)
Nytpä on käyty sitten katsomassa millä lailla Iron Maiden musiseeraa. Mukavaa oli, varsinkin L oli mielissään. Minä puolestani sain huomata itsestäni että kaikki turhamaisuutteni ei olekaan täysin kadonnut, sillä tosipaikan tullen en kyennytkään pukeutumaan "kaupunkihomokkaisiini" vaan laitoin korkeakantaiset kengät jalkaan - enkä katunut, vaikka jalat olivat myöhemmin tosi rasittuneet.
Enpä osaa sitten sanoa, oliko keikka hyvä vai ei, kun ei ole mitään tuollaisia ns. maailmanluokan vertailukohtia. Ainakin keikka oli tosi paljon parempi kuin ne aikaisemmat joissa olen ollut. Ja porukkaa oli sen mukaisesti. Minulla meinasi iskeä pari kertaa ihan oikea ahtaan paikan kammo kun yritin työntää itseäni ihmismassojen läpi. Eivätkä ne korkeat kannatkaan anna sitä pituutta niin paljon lisää että oikeasti näkisi missään mitään. Istumapaikoilla tuli ihan jääkiekko-ottelu mieleen, taakse oli eksynyt parikin sellaista joita on jokaisessa pelissä. Ensimmäinen hahmo oli tietenkin kaikille tuttu mölöttäjä, jota ei tarvitse sen paremmin esitellä. Ei se sentään huutanu "Tuu pois, siellä on peli"-henkisiä lohkaisuja (onneksi). Toinen hahmo oli kaikkitietäjä, joka suureen ääneen analysoi keikan etenemistä ihan siitä asti kun lämppäri lopetti. Sama analysointi jatkui tietenkin tutulla "jälkipelillä" keikan jälkeen.
Nyt sitten ollaan lopulta kotona, L jo koulussa ja T taas töissä (hänen olisi ensin pitänyt lähteä melkein suoraan kotiin tultuaan, mutta ymmärrettävistä syistä siirsi lähtöajankohtaa, olisi tullut aika paljon ajamista). Yksi läheltä piti-tilanne oli tuolla tien päällä, mutta siitäkin selvittiin kohtuudella. Ja nyt sitten puuduttavan arjen iloihin... Ja aivan kamalasti kiinnostaa Jaa
kategoriat
ihmistyyppejä,
kuvia,
lapset,
matkailu,
musiikki,
turhamaisuus
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Huomenta Allyalias.
Iron Maiden ollut minun lempiyhtyeitä jo 25 vuotta. Luin juuri kesällä Iron Maidenista kirjoitetun kirjan. Bändin jäsenet kertoivat siinä yhtyeen eri vaiheista.
Kateeksi käy, kun pääsit keikalle.
Huomenta markof. Minäkin olen tykännyt Maidenista jo nuorena, mutta kiitos tuon poikani, sain raahattua luuni paikalle. Oli kyllä hieno keikka :) L:llä on tuo kirja myös, mutta itse en ole ehtinyt lukea sitä. Pitää varmaan nyt tuosta keikasta innostuneena lukea. L oli hyvää keikkaseuraa. Otamme kyllä varmasti uusiksi, kunhan sattuu hyvä rahatilanne ja jonkun hyvän bändin saapuminen yhtä aikaa.
Hieno kuva! Ilime keroo kyllä meinigin määrän. Oishan tuo vissiin kantsinu käyä kattoon maideni mutta ei sitten raskinu. AC/DC oli kyllä aika kova 2001 kesällä. Toki keikan loppuunmyymättömyys vähän "latisti" kun ei ollu aivan tolkuton väen tungos. Huvittavinta antia olivat keikan jälkeen käännytystä harrastaneet helluntailais pojat/miehet. Ihmettelen jos eivät saaneet joltakulta turpaansa, sen verran agressiivisesti he tuomitsivat AC/DC ja heidän kannattajansa. Mutta eikös se niin sielä raamatussa lukenu, että joka itsensä ylentää hänet alennetaan... Eli siinä meni sitten heijän taivaspaikkansa.
Jaa, olisipa kiva nähdä tuollainen käännytyspartio. Markon (markof.vuodatus.net) keskustellaan kommenteissa juuri kotiin saapuvista käännyttäjistä, jos aihe kiinnostaa.
Lähetä kommentti