keskiviikkona, marraskuuta 29, 2006

Jano vai koti-ikävä?

Näillä näkymillä meille tulee huomenna kirkasvalolamppu kylään ja saan katsella sitä yhden kuurillisen verran, kiitos K-ystävälle. Huomenna tulee muitakin vieraita joten uskoisin päivästä tulevan mukavan. Tänään on ollut vähän kiireistä ja ankeaa. Oli tarkoitus ulkoilla mutta vettä tuli aivan tosissaan, enkä uskaltanut lähteä. Vatsassa on kummallinen tunne, luultavasti sellainen, josta siskot aina sanoivat etteivät osaa erottaa onko se jano vai koti-ikävä. Kirjat ovat myöhässä kirjastosta ja minulla on pikkuisen huono omatunto, sillä kyse ei ole ollut unohtamisesta vaan viitseliäisyyden puutteesta. Jos ne lähettäisivät minulle sellaisen kilpikonnamuistutuslapun, joita oli silloin ennen, niin minä alkaisin varmaan itkeä.

Kysyin tänään K:ta kaveriksi Tallinnaan. Olisi kiva päästä hetkeksi vain pois kaikesta tästä, nähdä uusia paikkoja, nauttia kivasta seurasta ja ottaa vaikka muutaman valokuvankin. Sitä paitsi passini on voimassa ainoastaan ensi kesään saakka, ja olen vannonut mielessäni että sitä ennen lähden katsastamaan sen Tallinnan kun se on kerran niin nätti paikka että siellä kehtaa käydä vaikka selvinkin päin (vaikka suurin osa kai ei käykään). Vielä on hämärän peitossa kuinka sinne olisi järkevintä mennä täältä Oulusta käsin. Eli siis jos joku asiasta tietoinen sattuisi lukemaan tilitystäni, olisin oikein kiitollinen vinkeistä.

Toivottavasti se kirkasvalolamppu auttaa näihin helkkarin univaikeuksiin. Muuten olen taas viittä vaille unilääkettä kerjäämässä. Toistaiseksihan unettomuus on loppunut juuri ennen kuin olen käynyt hakemassa lääkkeitä. Minä olen tässä suhteessa kai vähän turhankin varovainen sillä monille niistä on ollut aivan oikeasti apua. Kai minulla on vain jokin kumma uskomus että kaikki lääkkeet joita ei ole tehty suoraan hengen pelastamiseksi ovat saatanasta ja minun pitäisi vain yrittää rentoutua ja ajatella miellyttäviä ajatuksia... Aivan kuin ei olisi kokeiltu jo. Itselleen anteeksi antaminen on myös käynyt kuluneeksi jutuksi eikä se auta enää. Pitäisiköhän tänä iltana kokeilla lastata ne murheensa veneeseen ja päästää ne menemään. Sekin saattaa kuulemma auttaa. Jaa

5 kommenttia:

T. Offset kirjoitti...

Onkohan ne univaikeudet perusongelma itsessään vai oire jostakin.

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti...

Ei sitä tule ajatelleeksi, että Oulusta on pitkä matka Tallinnaan. Hesalaiset käyvät ihan päiväseltään ostoksilla, lähtevät aamulla tulevat illalla. Oulusta lähtiessä on varmaan yövyttäväkin jossain. Miten olisi yöjuna?

allyalias kirjoitti...

Hei vaan t.offset ja tanssiva harmaa pantteri. T. varmaan molempia. Tai ainakin näin talvisin olen huomannut kärsiväni univaikeuksista. Voi liittyä myös tuohon pimeyteen. Siis kokeillaan auttaako valo.

Pantteri, on tosiaan kamalaa kun täältä ei pääse helposti mihinkään. Juna taitaa tulla melkein niin kalliiksi että sama mennä lentokoneella. Täältä järjestetään myös matkoja matkatoimistojen kautta mutta enpä tiedä paljonko maksavat. Tallinnan hotellit ovat kaiketi tosi edullisia, joten siellä voipi yöpyä. Ei tosiaan mitään asiaa päiväreissuille täältä.

Sulfidi kirjoitti...

Toivotaan että se ylisuuri flashlaitti toisi valon harmauteen.. Ei muutako kokeilla, "laiva on lastattu.." :)

allyalias kirjoitti...

Sulfi sen on pakko auttaa, muuten hukun tähän pimeyteen.