Tekstiteeveessä sanottiin että Juice Leskinen (19.02.1950-24.11.2006) on kuollut. Tuntui kummalliselle vaikka uutinen ei ollut tietenkään niin yllättävä kuin jonkun perusterveen ihmisen kuollessa. Soitin äidille asiasta kun tiedän että sille nuo "aikalaisten" menot ovat suuria juttuja. Se sanoi "Joo, kiitti kun kerroit yks jätkä just sano että se on kuullu jotain sellaista mutta ei ollu varma mutta mää olin mielessä ihan varma ehdin jo itkee muutaman kyyneleenkin mun ei pitäis olla täällä kun multa käännettiin takkikin eilen Evakossa mun lempikappale on varmaan se musta aurinko nousee mikä sun sori en mää kuule täällä on niin kova melu ei mulla oo yhtää rahhaakaan niin varmaan mää meen kohta kotia multa käännettiin eilen takki Evakossa ku siellä ei oo narikkaa ja mää jätin sen siihen niin tietäähän sen että se käännettiin heti yks tyyppi anto mulle tään nahkatakin saatana hävettääkin ku tää on niin iso ja tiiäkkö mää inhoon nahkatakkeja ja tää on isokin mutta on tää yhen aikakauden loppu tiiätkö sillonki tuntu pahalta kun Rautavaarat ja nämä meni mutta nyt se pelottaa kun nää oman aikakauden ihmiset mennee elämä on kuolemista niin se Juice itekki sano emmää täällä ennää kauan oo kai juon muutaman vielä ei mulla oo yhtään rahhaakaan ei jaksa lähtee vielä kottiin tiiäkkö kiitti kulta että sää kerroit mulle tään se yks jätkä ei ollu varma mutta sydämessä mää tiesin onko sulla kaikki hyvin sori mää en kuule mittään täällä on hirvee melu mun pittää nyt lopettaa mun pittää miettiä tätä Juicen kuolemista mun pittää miettiä sitä".
Kuinkahan monta Syksyn säveltä karaokessa tänään lauletaankaan...
Jaa
10 kommenttia:
Koskettava teksti. Kahdella tavalla.
Lauantaita Allyalias.
Olihan se odotettavissa tuo Juicen loppu. Itsellekin tuli joksikin aikaa höntti olo, kun lapsesta asti olen miehen uraa seurannut, ja musiikkia kuunnellut. Parhaat työnsä mies teki minusta nuorena Alatalon kanssa. En innostunut näistä myöhemmistä touhuista enää samalla tavalla. Alkoi olla sanallisen jippoilun ja keikailun makua monessa jutussa.
Hei sivuaskel ja marko f. Kiitos kun kävitte. Minäkin olen sitä mieltä että ne nuoruudessa tehdyt jutut olivat parhaita. Juice oli kuulemma kyllä itse sanonut että aivan sama mitä hän saisi enää elämässään aikaan, hän on jo aikoja sitten tehnyt sen työn mistä hänet tullaan aina muistamaan (esim. just tuo syksyn sävel). Voi olla aika turhauttavaa onnistua niin suuresti niin varhaisessa vaiheessa uralla. Ei ole tavallaan enää mitään saavutettavaa.
Juice teki mittavan elämäntyön.
Kun poikani oli pieni, luin hänelle usein Juicen tekemää Räkä ja Roiskis kirjaa. Lapseni ovat myös tutustuneet aika hyvin Juicen musiikkituotantoon, pakostakin.
Juice oli paljon. Kaikki kunnia hänelle. En tiennytkään hänen poismenostaan ennen kuin tästä luin.
Tuo sinun kirjoituksesi taas, kerrankin jotakin jonka minä ymmärrän. Vaikka olisikin ehkä onnellisempi jos en ymmärtäisi.
Heippa tekosyy ja t.offset. Räkä ja roiskis on minullekin tuttu juttu teinivuosilta. Pettämätön kielitaju oli ihmisellä. Kuinkahan paljon oli kyse lahjakkuudesta, kuinka paljon harjoituksesta, se olisi kiva tietää.
Hei, ei kai tällä blogilla ole jotain informaatioarvoakin?
Informaatioarvoapa hyvinkin. Ei vähän mitään.
Osuin blogiisi markon kommenttilinkistä. Jostain syystä en ole tätä aikaisemmin lainkaan huomannut.
Kirjoitat hyvin. Lueskelen joutessani enemmän blogisi kirjoituksia.
Hei Jussi, kiitoksia kehuista :) Minäpä yritän tulla vastavierailulle luoksesi, tosin tuo linkkisi ei johtanut mihinkään. Toistaiseksi olet siis minulle kokonaan hämärän peitossa...
Kokeilen uudestaan. Edellisen linkin kirjoitin ulkomuistista, vapaalla kädellä. Tämä on kopsattu blogista. Toivottavasti toimii. Blogista ei tarvitse pitää. Itse asiassa se on aika tylsää jaarittelua.
Lähetä kommentti