Valokuvatorstaissa on tällä kertaa aiheena seuraava teksti:
"Satama on ihastuttava tyyssija elämän taisteluihin uupuneelle hengelle. Taivaan avaruus, liikkuvien pilvien rakennelmat, meren vaihtuvat väriasteikot, merkkivalojen tuike ovat ihmeen sopiva kuvastin, joka virkistää silmiä väsyttämättä niitä koskaan. Linjakkaat, takilaltaan monimutkaiset alukset, joita mainingit viihdyttävästi keinuttavat, ovat omiaan pitämään mielessä yllä rytmin ja kauneuden tajua. Ja se, jolla ei enää ole uteliaisuutta eikä kunnianhimoa, hän voi huvitella salaperäisellä ja ylimyksellisellä tavalla: tarkkailla näkötornissa maaten tai aallonmurtajaan nojaten, kuinka liikkuvat ne, jotka lähtevät ja palaavat: ne, joilla on vielä voimaa tahtomiseen ja halua matkustaa tai rikastua."
(Charles Baudelaire: Pariisin ikävä 1869, suom. Väinö Kirstinä ja Eila Kostamo, Karisto 2000)
Hautausmaa toimii satamana sekä eläville, että kuolleille. Jaa
29 kommenttia:
Enkelillä katse maassa, siivet taivaassa.
Maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun tuleman. Ja surevalle tarjotaan siivet: nimenomaan surevan elämä jatkuu! Lentoon vaan.
(en tainnut sanoa nyt ihan uskon dogmien mukaan, mutta sananvapauden nimissä käyn uuteen aamuun ja uskoon ;)
Hautausmaa on kyllä kaiken tyyssija. Siellä pysyy hiljaisena, ei tule mieleenkään ruveta metelöimään.
Hyvä oivalus, en olisi osannut yhdistää hautausmaata satamaan, mutta tottahan se omalla tavallaan on. Hiljainen kuva.
Paju, dogmien mukaan tai ei, minuun tämä pohdintasi upposi!
Hansu, hautausmaa on rauhallinen, turvallinen ja yleensä kaunis paikka. Täydellinen siis tärkeiden asioiden mietiskelylle.
Tuima, voihan hautausmaa toki olla jollekin ahdistavakin paikka, mutta minulle se on rauhallinen turvapaikka.
Kyllä. Tämä on lopullinen satamamme. Melkein kaikille.
Hyvä oivallus ja hyvin toteutettu.Kuva on kaunis kuva hautausmaasta.
Olen tästä varmaan aikaisemminkin kouhottanut, mutta hautuumaat ovat ihan ykköspaikkoja. Pidän hiljaisuudesta, rauhallisesta kävelystä ja hautakivien tutkimisesta.
Olet löytänyt aivan upean enkelin!
Pajun tulkinta on hieno.
Määräsatamassa ehkä monenkin myrskyn ja monen sataman jälkeen.
Viimeinen satama, josta ei enää lähdetä minnekään. Toki joku voi toisinkin uskoa.
Alastalo, ehkäpä niin. Vaikka minä itse uskon että lakkaan olemasta jo ennen kuin muutun tuhkaksi tai kukkasiksi.
Almamaria, sittenhän meitä on ainakin sinä, Elegia ja minä. Hautausmaan tunnelmassa on jotain aivan erityisen kaunista.
Kirsi, ehkäpä jos myrskyjä ja satamia on ollut tarpeeksi, alkaa odottaa jo tätä viimeistäkin.
Jussi, tosiaan. Joillekin tämä satama onkin vasta kaiken alku.
"Kuullella kehrääjälintuu."
Tämä on kaunis toteutus tuosta ensimmäisestä lauseesta. Tykkäsin.
Helanes, löysit hyvät sanat.
Liisa, kiitokset kehuistasi.
Liityn hautausmaalla hiljentyvien jengiin. Sitä enemmän hiljentää korkeintaan ruumishuone.
Satama on hyvä pitää aina mielessä ettei matka mene hukkaan.
Kutuharju, ruumishuoneella en ole (onneksi) koskaan käynyt. Tervetuloa hautsikkajengiin!
Minäkin kuulun "hautsikkajengiin". Käyn myös AINA haustausmaalla jos menen turistina pyörimään jonnekin uuteen paikkaan. On tullut koluttua erinäinen kavalkadi, kaikki omalla tavallaan hienoja ja mielenkiintoisia ja nimenomaan tähän "rauhan satama" -tematiikkaan liittyen akkuja lataavia ympäristöjä.
Satamana minullekin tuli tämä viimeinen lepopaikka kyllä mieleeni, mutta laitoin muuta. Tuo enkeli kuvaa suojaisaa paikkaa, rauhan satamaa. :)
Tämä aihe tuli itsellenikin ensin mieleen.
Vapauttava satama.
Halo Efekti, tervetuloa mukaan hautsikkajengiin! Minulla on sama juttu; kierrän mieluusti muiden paikkakuntien hautausmaita. Saapa nähdä (jos saa nähdä) mitä tulevina vuosikymmeninä tapahtuukaan hautausmaille. Jokin muutos lienee paikallaan kun ihmisiä kupsahtelee kuin pipoa :)
Tarjuska, minustakin tämä oli kyllä aika ilmeinen valinta. Mutta tällä kertaa pää ei vain riittänyt keksimään mitään erikoisempaa.
Neulekirppu, toisinaan ajatus tästä satamasta on pelottava, toisinaan kaunis ja rauhoittava.
Sulla on näitä enkelikuvia sitten enemmänkin:) Minäkin kuulun "hautsikkajengiin"! Olin jopa murkkuna yhden kesän hautuumaalla töissä:)
Salka, tervetuloa mukaan hautsikkajengiin! Hautausmaa olisi aivan ihana kesätyöpaikka. Mutta eivätpä taida tällaista pakanaa huolia...
Satama, hautausmaakin eräs sellainen. Eräs matka päättyy sinne, eräs ehkää alkaa... Kenties. Kukaan ei ole kertomassa.
Todella kaunis oivallus Bauden säkeisiin.
Elegia, huomasitko? Sinua ei edes kysytty minun Almamarian, Kutuharjun, Halo efektin ja Salkan hautsikkajengiin, kun tiedän sinun kuuluvan ihan itseoikeutettuna jäsenenä.
Tässä alkaa olla ihan blogitapaamisen merkit ilmassa!
Ai, minut pakotetaan hautsikkajengiin? Apua, mitä vielä siitä seuraa... Alan epäillä salaliittoa, jossa myös Oulun tappajaoravat ovat mukana :o
Elegia, mikä on tämän kaiken takana? Kuinka pitkälle salaliiton lonkerot ulottuvat? Keneen voi luottaa?
Jaa, tuota en muista tarkistettiinkos siellä vakaumus kun haki töitä? Hhmmm...Eiköhän siellä yksi pakanakin mahtuis joukkoon haravoimaan, tuskin ne kaikki vainajatkaan kovin pyhiä olivat eläissään:)
Salka, seurakunnan työntekijöiksi pääsevät vain seurakunnan jäsenet. Äitini, joka on pakana, tiedetään työskennelleen hautausmaan haravoijana, mutta siihen aikaan eivät äkänneet vakaumusta tarkastaa. Sehän oli melkein kaikilla sama.
Olen ollut kaikesta pois niin kauan, etten muistakaan, Koko kesän vähintään.
Hautausmaat ovat minunkin mielenkiintoni kohde monilla paikkakunnilla. Varsinkin sellaiset vanhat hautausmaat, joissa vielä sai pystyttää sellaisia muistomerkkejä kuin halusi.
Hyväksytäänkö minut siis hautsikkajengiin.
Pantteri, olet ihan takuulla mukana Hautsikkajengissä! Joka tapauksessa kynnyksen on oltava matala. Inhoan porukoita, joista jätetään ihmisiä ulkopuolelle :)
Mutta noilla perusteilla pääsisit vaikka tiukemmankin Hautsikkajengin sisäpiiriin!
Oi - olisin masentunut kerrassaan, jos en olisi jengissä mukana.
Siispä odotellaan kutsua sopivalle hautausmaalle. Jossain puolivälissä kaikkea, tietenkin.
Lähetä kommentti