Minulla oli jo aikaisemmassa postauksessa kuva tästä iloisesta liikennemerkistä ja kun katselin kuvaa tarkemmin, huomasin valmistajan nimen merkin alaosassa. Ei muuta, kun sähköposti laulamaan jälleen kerran. Vastaus tuli taas ällistyttävän nopeasti (etenkin kun otetaan huomioon, että olen joskus tiedustellut joitain juttuja suomeksi ja odottelen vastauksia edelleen - ja luultavasti ikuisesti).
Eli siis tuota merkkiä myy saksalainen Jako-o-niminen firma, jolla näytti olevan paljon muutakin iloisen väristä lapsille. Sanoivat, että merkkiä on ainakin tällä hetkellä saatavilla.
Tallinnan matka Muikun kanssa peruuntui, koska matkalaisia ei ollut lähdössä riittävästi. Olen kärvistellyt valtavan harmituksen vallassa. Kerrankin, kun olisi oikeasti päässyt johonkin näistä perhekuvioista, niin sitten ei. Yritän olla ajattelematta koko asiaa liikaa, ettei verisuoni katkea päästä.
Tässä äiti vuonna -78...
... ja tytär 2007
Jaa
En tiedä tuleeko yhdennäköisyys kovin hyvin esille juuri näistä kuvista, mutta tekee jo mieli ulos, joten kirjoittelen pienessä hopussa. Kiitokset Offsetille, että hän scannasi viittä vaille pilalle menneet lapsuuskuvani koneelle!
Hauskaa lauantaita kaikille!
Hauskaa lauantaita kaikille!
26 kommenttia:
No sinähän se varsinainen salapoliisi olet! Neiti etsivä ;)
Onpas suloinen lapsukainen! Ja hyvin on säilynyt parikymmentä vuotta - taitaa olla nuorekkaat geenit ;D (joo joo, tajusin kyllä että kuvassa on kahta sukupolvea ;-)))
Hyvää lauantaita!
Järkyttävää muuten, kuinka paljon samaa näköä on tyttäressä(si) ja minussa pienenä!? Huh!
Anteeksi, Ally. Innostuin.
http://syanidi.vuodatus.net/page/Hymy
Onhan meissä samaa näköä!!!??? ;D
Elegia, arvaa vaan kuka on lukenut nuorena kaikki Neiti etsivät :)
No niin! Pitääpä puhutella tuota miestäni lapsen todellisesta alkuperästä. Se sanoi, että on ihan normaalia, jos lapsi vaan yhtäkkiä ilmestyy oven taakse. Että niitä voi saada joko raskauden kautta tai haikaran avulla. Tässä tarvitaan äitiystestiä!
Tai ei kai... voisiko se olla? Et kai... et kai sinä? Ei, se ei voi olla mahdollista. Voitko sinä olla minun kauan kadoksissa ollut tyttäreni, jonka annoin adoptioon ollessani hyvin nuori?
Aivan selvä yhdennäköisyys, olisin pitänyt samana henkilönä.
Voi mitä söpöläisiä! Lapsuuskuvat on niin ihania, aitoja. Samannäköisiä, kyllä.
Mutta mitä ma luinkaan -matka peruuntui- siis ei niin saa käydä! Se on niin väärin! Kaikkien äitien armeija marssimaan tämän vääryyden puolesta! T. eräs, joka toivottavasti selviää sinne junaan asti joskus..
Olisit, Ally, kyllä ollut aika nuori slloin - ehkäpä noin muutaman kuukauden ikäinen...?
Vaan ehkäpä sinä oletkin varastanut minun lapseni, jota en koskaan ole saanut!? ;) Vaadin myös äitiystestiä!
Oikeasti, rakastuin sinun lapsukaiseen <3
Tuima, äitini on ainakin sitä mieltä että olemme pikku-M:n kanssa kuin kaksi marjaa.
Hopola, näin kammottavasti kohtalo kohtelee meitä nuhraantuneita perheenäitejä. Meidän pitäisi tehdä pohjoisen blogihahmojen kanssa viinanhuuruinen Tallinnan-matka porukalla ja haistattaa äitiydelle pariksi päiväksi pitkät P:t.
Elegia, paljon luultavampaa on se, että mieheni on ollut ensin sinun kanssasi "silleen". Munasolusi on tarttunut mieheni kikkeliin, jonka hän on heti kotiin tultuaan siirtänyt minuun ja samalla hedelmöittänyt sen. Luulen että tässä on tosiaan äitiystestien paikka. Mutta sitä ennen käyn saamassa dramaattisen Mitä Tämä Oikein Merkitsee, Saamarin Ukko-tyylisen kohtauksen...
Pikku-M on tosiaan aika valloittava tapaus. Hän osaa kyllä valloittaa paatuneimmankin sydämen.
Voi jösses, Ally! Tämä on se teoria - näin on varmasti käynyt ;P
Elegia, me miehen kanssa valehdeltiin kerran koko lähipiirillemme seuraava tarina (mies nimittäin ensin väitti, etten saa moista kertomaa uppoamaan ihmisiin):
Pariskunta oli saanut lapsen, joka oli ollut eri rodun edustaja kuin kumpikaan vanhemmista. Mies oli raivonnut ja syyttänyt vaimoaan petturiksi, mutta vaimo oli kivenkovaa väittänyt olevansa syytön aviorikokseen. Oli tehty tutkimuksia, joissa oli käynyt ilmi, että mies on kyllä isä, mutta nainen ei olekaan äiti. Mies oli nimittäin käynyt juuri aikaisemmin vieraissa, uskottomuuskumppanin munasolu oli tarttunut hänen kikkeliinsä, jonka mies oli sitten siirtänyt omaan vaimoonsa ja hedelmöittänyt sen.
Tämä tarina upposi poikkeuksetta kaikkiin, joille asia kerrottiin, eivätkä he edes yskineet tätä tarinaa niellessään. Yksi jopa alkoi väittää, että tällainen sattuma olisi mahdollista oikeassakin elämässä.
Ja nythän se nähtiin että on ;)
Alimmainen lapsonen on mukavan pohtivan näköinen.
Tuo munasolun kikkeliin tarttuminen on aika huikea visio.
Almamaria, suorastaan rakastan pikku-M:n ilmettä tuossa kuvassa :)
Jestamandeera, olemmeko kaikki sukua keskenämme: tuota tyttären nenämallia esiintyy meidänkin suvussa, (erityisesti siskoni lapsella).
Kutuharju, tervetuloa sukuun! Mieheni sanoo tuota nenän mallia nuppinenäksi. Hänen nenänsä on mallia kahva.
Voi suloisuuden summaa: kaksi ihastuttavaa marjaa silmieni edessä. Terveiset teille molemmille ;)
pajulta (jolla on pitkä nenä)
Kiitokset, Paju pitkänenä. Terveiset saapuivat perille. Varmaan pitkänenäinen mieheni lähettää terveisensä sinulle, nenäsukulaiselleen :)
On siinä niin paljon samannäköisyyttä ,että saa olla joko tyhmä tai sokea jos väittää, että ei nuo oo samannäköosii.
Peikkopa ei olisi tuntenut kumpaakaan lapsukaisista, kumpikaan ei ole yhtään peikon näköinen. Lapsraukat näyttävät ihan inhimillisiltä :)
Peikkolapsia voi löytyä myös isoista pähkinöistä, varsinkin karvaisista kookospähkinöistä :)
Ally, sinulle on haaste tarinablogissani.
Varsuli, toivotaan, että viimeisen 30 vuoden aikana tapahtunut elintason nousu muuttaisi jotain ja johtaisi pikku-M:n vähän toisennäköiseksi aikuiseksi kuin äitinsä :)
Isopeikko, pitääpä kurkistella kookospähkinöihin. Jos vaikka näkisi ihan oikean peikkolapsen :)
Susu, haasteeseen tartutaan, kunhan ehditään.
Jostain syystä tunnistan kuvan hahmot.. ;D
Kaksi marjaa... :D
Sulfi, vaikka toisen isä on tunnetusti sika ja toisen apina, on yhdennäköisyys silti olemassa ;)
Ally, meidän taloyhtiön piha-alueella on välillä ongelmia liian kovaa ajavien "huolto-ajajien" kanssa. Tuommoinen värikäs ja hauska merkki voisi olla hyvä ratkaisu, kiinnittäisi huomiota eikä varmaan ärsyttäisi (kuulemma tavallinen lapsista varottava tai nopeusrajoitusmerkki ei kuulemma tehoa). Onko tuo siis ihan liikennemerkki-materiaalia vai jotain muuta (en ymmärrä saksaa tarpeeksi jotta se linkistä olisi selvinnyt)? 5,50 eurolla/kpl noita voisi varmasti hankkia tarpeeksi.
Helen, en voi mennä ihan täysin vannomaan, mutta muistelen että merkki oli jostain vanerin tapaisesta aineesta. Mutta varmasti tuollainen herättää huomiota tavallista merkkiä enemmän.
Eiku merkki tilaukseen vaan ketkä sitä kaipaavat! Harmi kun se matka peruuntui...Söpöläisiä ovat kuvissa olevat molemmat;))
Salka, matkan peruuntuminen harmittaa päivä päivältä enemmän. Toivottavasti löytyy jotain korviketoimintaa (rahoistaan ja hengestään voi päästä onneksi täälläkin)
Lähetä kommentti