sunnuntai, toukokuuta 13, 2007

Positiivisen ajattelun äärirajoilla

(Luettava vanhan ajan televisioselostuksen rorisevalla ärrällä ja lollottavalla ällällä)

On olemassa kahdenlaisia Suomi-Ruotsi-maaotteluja. Toisessa mallissa suomalaiset ja ruotsalaiset kamppailevat erilaisissa yleisurheilun koitoksissa liian löysiin shortseihin ja hihattomiin paitoihin pukeutuneina. Toisessa mallissa Suomi ja Ruotsi ovat sallineet myös muiden maiden liittyä mukaan jaloon kilpaan (vaikka todellinen kilpailu käydään aina vain Suomen ja Ruotsin välillä). Näitä koitoksia kutsutaan nimillä em- tai mm-kisat, olympialaiset tai vaikka Euroviisut.

Tänä legendaarisena viikonloppuna Suomi on rehellisin keinoin päihittänyt kilpakumppaninsa sekä Euroviisuissa, että jääkiekon MM-kisoissa! Kehoitankin jokaista Suomen kansalaista valuttamaan isänmaallisen kyyneleen näiden urheiden ihmisten takia, jotka vaivojaan säästämättä ovat nostaneet maamme maineeseen ja kunniaan!

(Olen kirjoittanut tämän kannanoton, jotta joku minut tunnistava tulisi ovelleni, raastaisi minut väkivalloin pihalle, köyttäisi lipputankoon ja suomisi hyppynaruilla ja jääkiekkomailojen lapapuolilla. Se kenties ulkoistaisi tämän raastavan ahdistuksen jota tunnen sisälläni viikonlopun televisiotarjonnan takia).

Hyvää äitienpäivää kaikille!
Jaa

15 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

No, formuloissa ei päihitetty ruotsalaisia, kun eivät olleet mukana...
Upea viikonloppu ulkoiluun!

Anonyymi kirjoitti...

Kanada-pelin jälkitunnelmissa en oikein osaa suhtautua tarvittavalla huumorilla kirjoitukseesi :(

Allyalias kirjoitti...

Susupetal, tänä viikonloppuna ulkoilu olisi tosiaan ollut suotavaa. Ehkä se olisi myös pitänyt tehdä pakolliseksi.

Jussi, sama täällä!!!

Teemu kirjoitti...

Meinaat että sm päihittää niin mm:n kuin em:kin?

Allyalias kirjoitti...

Sm päihittää kaiken! Tai no onhan se vähän sellaista pasianssia, mutta kuitenkin.

Teemu kirjoitti...

Pasianssi on tylsää. Niin sm kuin muillakin tasoilla.

Allyalias kirjoitti...

No joo... Tai kyllä sitä pelaa, muttei mielellään katsele. Tänä vuonna tosin suomi voitti itsensä jääkiekon pasianssissa erityisen miellyttävällä tavalla. Läpi meni ja kirkkaasti!

Anonyymi kirjoitti...

Tuo on muuten ihan totta, Suomi voitti Ruotsin ja varsinkin euroviisujen kohdalla se on omanarvon tuntoa kohottavaa.
Lätkässähän ei mikään muu pelasta Suomea ahdingolta kuin kulta. Hopea on minusta tosi hieno saavutus.

Allyalias kirjoitti...

Pantteri, pakko myöntää, että olin päästänyt itseni uskomaan että Suomi voisi voittaa MM-kisat ihan kokonaan... Mutta urheilu on urheilua ja laulukilpailut laulukilpailuja. Ei niistä kannata liikaa hermostua.

Vuoden kuluttua sitten uudestaan...

Lilith kirjoitti...

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.
Innoissani litkin olutta ja valmistauduin kannustuksen hurmostunnelmaan.
Mitä pidemmälle peli eteni, sitä innottomammin nousi pullo huulille.
Kohta jo harmitti että edes oluenjuonnin aloitin. Saati että kiljuin innostuksen värittämiä jääkiekkohuutoja ( = sinne! Ei! Ota! Mee! ii! Juntti! ökkölömökkölö!) ja hypin tasajalkaa matolla.
Turhaa ol kaikki. Loppujen lopuksi oli vaan huono maku suussa ja tavallinen maanantain aatto.

Allyalias kirjoitti...

Lilith, saimme jälleen todistuksen siitä että antikliimaksi elää edelleen keskuudessamme.

Teemu kirjoitti...

Jaa, tosiaan, te puhutte urheilusta...

Allyalias kirjoitti...

Mistäs se sinä sitten puhuit? Ihan vain uteliaisuuttani tässä... ;)

Teemu kirjoitti...

Pasianssista, tietysti. Kui niin? ;)

Allyalias kirjoitti...

Offset, no sittenhän me puhuttiinkin samasta asiasta :)