Olin odottanut mielenkiinnolla uutta Ugly Betty-sarjaa. Sitä en ollut mainoksistakaan huolimatta osannut odottaa, että joku on mennyt varastamaan sisäisen minäni ja tehnyt siitä tähden omaan tv-sarjaansa.
On asiassa hyväkin puoli. Tästä lähtien minun ei tarvitse kertoa ihmisille millaiseksi tunnen itseni "virallisissa" tilanteissa (vaikka koulun vanhempainilta). Tunnen itseni erilaiseksi, tuntuu, että kaikki katsovat kauhistuneina. En kuulu joukkoon. Kuten Ugly Betty, minäkään en ole ihan oikeasti ruma, vaan enemmän omituinen ja sellainen, josta loistaa kilometrin päähän, ettei se kuulu joukkoon. Tai siltä minusta tuntuu virallisissa tilanteissa. Muuten olen ihan tavallinen, harmaa naisihminen, joka ei herätä ihastusta, eikä kauhistustakaan kauppareissuillaan.
Toivotaan, että Betty todistaa kaikkien meidän alamittaisten, pallonaamaisten pikku menninkäisten puolesta, että ulkonäkökin voi pettää ja kaikkea muuta kuin katu-uskottavan ulkokuoren alla voi piillä intohimoja ja ideoita.
Mutta nyt foliosta kypärä päähän. Joku kuuntelee. Mutta kuka?
Jaa
31 kommenttia:
Minäkin katsoin Bettyn! Se oli ihan hyvä, mutta toisaalta taas ärsytti, että rumaksi nimetään tavallisen näköinen, normaalipainoinen nainen.
Hammasraudat nyt eivät varmasti ketään kaunista, mutta vähän ärsytti, että Bettylle piti laittaa rekvisiitaksi niin paljon "tuotteita", joiden avulla luodaan negaatioita ja stereotypioita: siis rumaa on olla keskimittainen/lyhyt, rillipää, normaalipainoinen jne... Kun taas kaunista on olla pitkä ja hoikka jne.
Aion kyllä katsoa seuraavankin osan. Kyllä se kuitenkin sen verran mielenkiintoa herätti :)
Bettyä en nähnyt, mutta tekstisi perusteella käyn hakemassa kaupasta foliota. Siitä huolimatta, että tiedän tosiasiassa olevani harmaaseen massaan sulautuva tavis.
Elegia, minä olin luullut etukäteen, että minua tulee taatusti ärsyttämään, mutta sarja oli vähän toisenlainen. Kaikki hahmot olivat omalla tavallaan ammuttu yli ja stereotypioilla oli leikitty niin paljon, että en sitten voinut ärsyyntyä vakavasti. Ihan uskalsin siekailematta samaistua Bettyyn ja naureskella pikkuisen minäkuvalleni.
Jussi, parempi tosiaan, että sinäkin sonnustaudut varalta folioon. Tunnistammepahan ainakin toisemme huomattavasti paremmin katukuvasta. Emmekä ole massaan sulautuvia taviksia enää :)
No joo, olihan se kauneusihannetta edustava muotitoimittaja oli korni: apulainen pistää botox-piikkejä naamaan kesken työpäivän... Siinä se kauneuden salaisuus ;D
Ei se suurremmin ärsyttänyt, mutta näin rillipäänä alkoi harmittaa. Hammasrautoja ei sentään ole ;)
No voi, jäipäs katsomatta. Ehkäpä en ollut kotona, kun en nyt viime aikoina ole paljon ollut ja on jäänyt telkkariohjelmatkin seuraamatta paitsi "Tanssii tähtien kanssa".
Taivaalla on vakoojasatelliitteja... niillä näkee aika lähelle...
otsikkoon viitaten. Koskaan ei voi olla liian varovainen...
;P
Mullakin oli vähän semmoinen ennakko-odotus, että se tulee olemaan jotenkin ärsyttävä, mutta ei se ärsyttänyt. Se oli oikeastaan ihan viihdyttävän oloinen, noista tyypillisyyksistä huolimatta. Sitä vaan toivon, ettei se sen pomo nyt muka rakastu siihen jossakin vaiheessa..
Ai, niin.. ja mun mielestä sen olis pitänyt vetää se kuvaussessio pokkana vaan (hammasrautoja purren) läpi, eikä lähteä käveleen..tosin sitten sen pomon olisi pitänyt tajuta katua käytöstään jotakin muuta kautta...
Elegia, minä olenkin vain tällainen osa-aikarillipää, joten en ärsyyntynyt. Seurataanpa tulevia jaksoja kriittisin katsein :)
Pantteri, minäkin olin liimattuna television ääreen, kun tanssittiin tähtien kanssa. Se on ollut kiva formaatti.
Höpsö, liitytkö meidän foliopäiden kerhoon? Voisi joskus suunnitella kokoontumisajoja... :)
Muikku, minäkin toivon, ettei tästä tule sellainen sarja. Sitä paitsi pomo on sellainen pinnallinen limanuljaska, että en kyllä Bettynä ainakaan huolisi häntä.
En katsonut telkkaria enkä siis tajua koko jutusta hölkäsen pöläystä, mutta voin minä silti vetää foliota päähän. Tunnistatte minut siitä -minulla on iso pää ja korkealla (oivaa satelliittikamaa..)
Hitsi, pakko kai se on ensi viikolla katsoa.
En kaa jaksanut katsoa laatikkoa, ai se tuli jo!? Kirjoituksista päätellen en ois tykännyt. Tuo menee sitten vähän niinkuin että "tää olis olevinaa ruma, mutt ei sitt kuiteskaa oikeesti oo".
MUTTA - tämä täällä on susiruma (anteeksi susj), rillipää, läski, alamittainen linkku, JA MINULLA ON IIIIIIIIIIISO RULLA FOLIOTA, jonka voin juhlallisesti luovuttaa Allylle *ojentaa 6 valmista pipatötsää, joissa antenni!*. Ole hyvä! Minä ainakin olen ,D
Hopotihops, sinun osanottosi on kiitettävän innokasta. Foliota päähän, vaikkei ole ihan varma miksi. Tollasta asennetta minä ainakin arvostan!
Kiitti, Polgara, kun näit niin paljon vaivaa tämän ajatuksenluvulta suojautumisen kanssa. Tää merkitsee mulle aivan hitosti :)
Tässä Bettyssä oli minusta se hyvä puoli, että se ei pitänyt itse itseään yhtään rumana tai huonona ja se oli kanssa ihan ainoita hahmoja, jossa oli vähän enemmän syvyyttä kuin niissä stereotyyppisissä "kauniissa" ihmisissä. Sitten se löi niille pinnallisille kakkiaisille jauhot kurkkuun. Että enemmän siinä irvailtiin minusta nykymaailman ulkonäkökeskeisyydelle (eivät nekään tulokset välttämättä mitään kauniita olleet).
Muts kuitenkin. Joskus olen kyllä ollut ihan perseelläni ällistyksestä, kuinka rumana saattavat kovinkin kauniit ihmiset itsensä nähdä. Mulle olisi ainakin tavoitteena pyrkiä itse tykkäämään itestäni just tällasena kun oon.
No määkö oon muka Hopotiheipsati, vaikka yritän esiintyä salanimellä, ettei kukaan lukisi ajatuksiani. No oon. Olen tavannut aivan ihania ihmisiä, jotka ovat koko ikänsä kärsineet jostakin rumuudesta, tyhmyydestä tms. Ihan turhaan. Kuulun joukkoon itsekin: ruma, tyhmä ja lihava. En enää.
Hopsu, salanimesi oli kerrassaan loistava, mutta olin sittenkin vielä sinua pikkuisen ovelampi koodinpurkaja :)
Sitä paitsi mitä hyötyä siitä ulkonäöstä on, jos ei ajatella jotain höpönlöpön missikisoja? Pitäisikö julistaa elämänsä pilalla olevaksi, jos sattuu olemaan ruma (ja rumuuskin on ihan oikeasti pitkälti mielipidekysymys). Pitäisihän ihmisen saada olla tyytyväinen itseensä rumanakin.
Eihän asian kai pitäisi olla niin, että vasta se kehtaa olla tyytyväinen, jolla on kaikkea. Minä yritän röyhistää rintaani siitä, että minulla on edes jotain.
Olla tyytyväinen itseensä -se ei kuulu meidän kulttuuriimme, pitää sitä ainakin vähän vähätellä. Ettei tuu muille paha mieli. Joo, pitäs kai, mutta nyt kun on päässyt siihen, että kykenee kulkemaan meikittä anorakissa ja lenkkareissa julkisesti (iik!) voi sanoa olevansa ihan tyytyväinen itseensä, koska on ihan hyvä olla. Voi sitä silti esiintyä puhtaana ja asiallisesti. No, tuosta asiallisuudesta voidaan tietenkin vähän poiketa..
Pöpiläinen, toivottavasti sitä itsekin muistaisi useammin, että on aivan täysi oikeus nauttia elämästä ja olla tyytyväinen, vaikka ei täyttäisikään kaikkia nykyajan ulkonäköstandardeja. Mutta joskus tuppaa huono itsetunto voittamaan.
En katsonut Bettyä, mutta tunnistan tuon joukkoon kuulumattomuuden tunteen erittäin hyvin. Minähän voinkin tulla tänne sinun kommenttilootaasi silloin tällöin tuntemaan yhteenkuuluvaisuutta edes joskus jonkun kanssa. Parasta tosin taitaa olla se, että iän myötä (täti puhuu lapset nyt nuoruudestaan, kuulkaas tätä) on oppinut hyväksymään oman kuulumattomuutensa. On ihan hyvä olla, ei haittaa mitään muut ajattelevat.
Hitto, kun unohdin katsoa. Höh. Mutta oli ilmeisesti ihan hyvä?
Almamaria, monesti on saanut huomata, että tuo joukkoon kuulumattomuus on enemmän oman pään sisäinen juttu, kuin sellainen, jonka muut joukossa huomaisivat. Mutta tervetuloa tänne vaan. Ollaan yhdessä Outsidereita :)
Helena, kyllä se ainakin herätti minussa ajatuksia ja syystä tai toisesta olen tuntenut itseni ajatusteni takia pikkuisen vahvemmaksi tänään. Eli ihan täysin ajoi asiansa - ja enemmänkin, noin hömppäsarjaksi.
Äh, mun piti katsoa se, mutta unohdin!
Mulla oli jotain muuta tekemistä kai.
Katson muutenkin tosi vähän telkkaria nykyisin.
Mitäs, Ally ja kumppanit tykkäätte uudesta profiilikuvastani?
Oottehan huomanneet, että täällä pyörii blogistanin paras keskustelukerho? ;)
Peikko tunnustaa kuuntelevansa.
Heidir, sinähän olet tullut kaapista!!! Nyt olet liikkeellä koko naamalla, niin kuin minäkin. Ja aivan yhtä huumormielellä, kuin tiedän sinun olevan ihan livenäkin. Just tuollainen. Hassunhauska horisko. Kiva kuva :)
Täällä on kyllä monesti tosi hyvä keskustelukerho, mutta se johtuu vaan siitä, kun nuo muut bloggaajat ovat niin fiksua porukkaa. Hatunnoston arvoisia jokainen.
Isopeikko, kuuntele toki. Ja sanoakin saa, jos on asiaa :)
Pitääkö tää tulkita niin että on hienoa kuvitella olevansa muiden mielestä ruma, kunhan ei myönnä kuvitelmaansa itselleen vaan yrittää vain kestää kuviteltua rumuuttaan ja nälviä tyhmemmilleen kostoksi kuvitelmastaan?
Foliohatusta voi lukea lisää mun blogista...
(Lanseeraan linkkejä kommentteihini. Onnistuneeko..)
Minäkin olen muuten vain osa-aika rillipää. Oma napa näkyy hyvin mutta kaummas katsottuna maailma sumenee.
Olen niin turhamainen, että harvemmin käytän rillejä ulkona liikuskellessa. Mieluummin arvon esim. mihin kulkuvälineeseen menen :D
Vaikka rillithän on nykyään muotia. Monissa televisiosarjoissakin etenkin naisilla on imagorillit näyttääkseen viisaammilta....?
Hassua oli eräässä ohjelmassa, kun tämä viisas (ja kaunis) nainen hilasi rillejä edestakas keskustellessaan jonkun kanssa. Minä en ainakaan vemppaa rillejä päälle ja pois (ainakaan kesken keskustelun).
Meni nyt vähän ohi aiheen, mutta tulin puolustamaan itseäni ja rillipäitä. Mitään järkevää sanottavaa ei näin aamutuimaan ole ;-)
Offset, tätä ei pidä mielestäni tulkita näin. Linkitys onnistui.
Elegia, minä tarvitsen toistaiseksi vain lukurillukoita ja olen siksi osa-aikarillinen. Minusta tuo tila, jota tuossa kuvailet on enemmänkin kaappirillisyyttä :)
Yläasteella, jolloin sain lukulasit olin itsekin osa-aikainen kaappirillisti, mutta olen sittemmin tullut ulos...
Minusta silmälasit (riippuu tietty laseista) ovat jotenkin kivat. Niillä saa muutettua ulkonäköä ja ilmettä tosi helposti. Ja rillipäiset miehet on sexyjä. Miksei naisetkin... No nyt tää meni niinku ihan teinix :)
Meillä katsottiin,ja nimenomaan Murkku katsoi, totesi, että ''tää on hyvä''.
Teki ihan oikeita kysymyksiä- joten meillä tuo tulee olemaan opetusohjelma.
Mutta totta. Ohjelmaan on valittu muka ruma ihminen erilaisine hörsötyksineen, siitä olen muiden täällä laatikossa olevien kanssa samaa mieltä.
Mutta ehkeivätihmiset ole valmiita vielä toisenlaiseen?Vai voiko joku oikeasti väittää, että kyseinen näyttelijä on ruma?
Noin niin kuin yleisten mittapuiden mukaan?
Noita joukkoja,mihin ei tunnu kuuluvansa- niitä on. Ja kuinka outsideriksi monessa tunteekaan, ja kuinka usein olisi ihan jossain muualla.
Huh.
ja katson seuraavankin jakson.
Kivaa keskiviikkoa!
Vintti, noiden sarjojen kanssa on varmaan turha toivoa jotain tuon realistisempaa pitkään aikaan. Toisaalta luulen, ettei sellaista ole yritettykään. Kaikki muutkin hahmot olivat niin kovin stereotyyppisiä.
Ehkä en olisi itsekään kestänyt, jos sarjan päähenkilö olisi ollut ns "oikeasti" ruma. Olisin varmaan loukkaantunut hänen puolestaan ja lopettanut sarjan katsomisen siihen.
Ehkä tuollaisen kärjistetyn parodian kautta katsojan on helpompi miettiä ihan vakavia ja oikeita tunteita ja pohdiskella rumuutta/ulkonäkökeskeisyyttä.
Minä en katsonut sitä ihan siitä syystä että ruumuudella markkinointi ottaa päähän. Enkä aio katsoa jatkossakaan riippumatta siitä minkälainen sisältö todellisuudessa on.
Foliokerhoon voin kyllä liittyä ja rillitkin löytyy;)*kaivelee jo keittiön kaappeja*
Salka, tervetuloa foliokerhoon joka tapauksessa. Tätä ei markkinoidakaan rumuudella vaan pöliyydellä :)
No eiköhän kaikille ole jo selvinnyt kuinka pöliä miekin olen :D :D
Salka, kaikkihan me ollaan, mutta silleen hyvällä tavalla. Ei siis tyhymiä vaan...
Lähetä kommentti