tiistaina, huhtikuuta 10, 2007

Pakinaperjantain aiheena on suklaa

Suklaa, massojen hallitsija

Suklaata on sijoitettu tässä maailmassa kovinkin strategisiin paikkoihin, enkä tarkoita tällä sitä hyllykköä kaupan kassojen vieressä, jonka ohi sinun on pakko kulkea nälkäisenä ja muutenkin ostosreissustasi rasittuneena. Ei suinkaan, suklaa on tehokas ase, jolla kansan äänekäs vastarinta saadaan vaimennettua.

Kuvittele tilanne: Menet hotelliin. Vastaanotossa on nuiva henkilökunta, käytävien haalistuneista kokolattiamatoista nousee pöly ja nuhru, kultamaalilla silatut peilit ovat täynnä rasvaisia sormenjälkiä. Varmuuslukkokin on rikki. Lonksahdat puolimakuulle huoneen aikansa eläneelle sängylle ja tunnet jotakin niskasi alla. Sehän on suklaakonvehti. Vielä sitä merkkiä, josta olet aina pitänyt. Sitä laadukasta ja suussasulavaa. Työnnät suklaan suuhusi ja alat tyytyväisenä katsoa, josko television kanavatarjonnasta löytyisi edes yksi kunnolla toimiva kanava.

Tai oletkin pankissa. Pankkineiti naputtelee uhkaavan hiljaista näppäimistöä ylipitkin kynsin. Viherkasvit on sijoitettu taustalle mahdollisimman rauhoittavasti, niin, että arkistokaapit eivät hyppäisi ensimmäisenä asiakkaan silmille. Tunnet olosi kakkosluokan kansalaiseksi, sellaiseksi vanhojen elokuvien äijäksi, joka on tullut navettavaatteissa lainaa kysymään. Nainen kääntyy tuolillaan ja antaa katsoa vähän syvemmälle pankkineitikuorensa uumeniin. Nainen sanoo, että valitettavasti johtaja ei antanut lupaa myöntää lainaa näillä ehdoilla. Taustalla tulostuvat paperit, joihin päätös on kirjattu perustelluiksi osasiksi jaettuna. Mutta hetkinen! Tekevätkö ne nykyään sinisiäkin Marianne-karkkeja? Onkohan niiden suklaa erimakuista, vai onko kuori jotenkin muuttunut aikaisemmista karkeista? Kauhaiset kulhosta koko kourallisen, niin, että seuraavalle asiakkaalle jää näytettäväksi vain pari hassua karkkia. Samalla katsot pankkineitiä uhmakkaasti silmiin. Lähden paikalta onnellisena siitä, että olet saanut kuitenkin viimeisen sanan. Lasket jo mielessäsi, onko sinulla vielä varaa käydä vuokraamassa yksi elokuva karkkien kaveriksi, ennen kuin henkilökohtainen konkurssisi on tosiasia.

Tässä oli vain pari kauhistuttavaa esimerkkiä siitä, kuinka suklaa hallitsee mieltämme. Siispä ensi kerralla, kun sinulle ojennetaan suklaata näennäisen viattomasti, kavahda ja muista, että väärissä käsissä suklaa on pippurisumutetta ja sähköpamppuakin voimakkaampi lamauttaja!


Pakinaperjantai Jaa

17 kommenttia:

Elegia kirjoitti...

Apua, näistä suklaan vaaroista en ollutkaan aiemmin ollut tietoinen. Täytyykin ryhtyä tarkkailemaan suklaantarjoajien motiiveja hieman tarkemmin!

Hauskasti kirjoitettu!

SusuPetal kirjoitti...

Pitää pysyä vaan tiukkkana ja osata sanoa ei, ei, ei, ei...tai sitten kyllä...

Hansu kirjoitti...

Suklaavaara! Tuo on muuten aivan totta, muut asiat unohtuvat kun näkee suklaata.

Paju kirjoitti...

Ettäs markkinavoimat löytävätkin ihmisestä sen heikommat kohdan. Suklaahimokin valjastettu palvelemaan sitä itseään, haisevaa rahaa.

Mutta sympatiapisteet tänne päin:
eläköön isännän navettavaatteet – plus koura joka kahmaisee (suklaat itselleen) ja uhma joka naulitsee ;)

allyalias kirjoitti...

Elegia, on kiva kuulla, että olen jälleen kerran onnistunut jakamaan valistuksen siementä blogikansaan!

Susu, kyllä sitä sen verran pitää selkärankaa löytyä...

Hansu, niin on. Ja taitavat tietää sen hotelleissa, pankeissa ja muuallakin.

Paju, onneksi uhman koura kahmaisee suklaan. Kansassamme on vielä toivoa!

Liisa kirjoitti...

Suklaassahan on jotakin amfetamiinijohdannaista (kemian opettaja joskus kertoi) ja siksi se niin koukuttaa ja houkuttaa.

Hyvä että isännällä on erikseen ne navettavaatteet, vaikka ei niitä pois vaihtaisikaan.

Nyt kun olet paljastanut tämän koukun, mister Markkinavoima raastanee hiuksiaan.

Aalo kirjoitti...

Iiiiih! Maailma on suloisia vaaroja pullollaan. Luettuani tekstisi mieleeni piirtyi selkeänä muisto asematunnelista:

Suunnilleen kuukauden päivät sitten kuljin asematunnelin läpi matkalla bussille ja kiinnitin huomioni gospelia esittävään, iloiseen poppooseen. Musisoijien edessä oli tavanomaiseen tyyliin hattu, mutta hatun vieressä oli lappu, jossa luki, että "Älä anna rahaa. Ota karkki!". Ja totta tosiaan, hattu oli Marianneja pullollaan! Ajattelin silloin, että onpas sympaattista, mutta iiiih, olivatko nekin iloiset veikkoset julkean viekoittelun ja harhautuksen polulla?

allyalias kirjoitti...

Liisa, vai että huumeita! Sellaisiako ne nykyään tarjoavat ihan pankissakin?

Aalo, olipa hieno muistuma sinulla :) Harmi juttu, mutta joku lehmä niilläkin oli varmaan ojassa. Ihan varmaan oli!

Sulfidi kirjoitti...

Se on kyllä totta että näitä nameja on siroteltu ilmeisen strategisiin paikkoihin liennyttämään tuskaa, ärtymystä ja mikseipä muistuttamaan jostain. Muistelen että jotkin ehdokkaat vaalien alla ovat jakaneet sukulaatiakin..

Hmm, annetaankohan narkkareille vieroitusklinikalla suklaata..? :D

Mutta kaiken kaikkiaan hyvä pakina! :)

allyalias kirjoitti...

Sulfi, minä en kyllä myisi ääntäni parista suklaakaramellista. Näin vakavien asioiden kanssa aletaan puhua levyistä.

Almamaria kirjoitti...

Muusta en tiedä, mutta tuo mollamaija iskee minulle silmää kun luulee etten näe!

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Hyvä tyyli, asiaa, mutta pilke silmäkulmassa. Pakinahan se on. Ilmielävä pakina.
Olenpa kehunut aikasemminkin oiwaluksistasi.

Minä tunsin aikoinaan yhden räätälin joka venytti työpäiväänsä suklaata syömällä.
Se väitti että usein silmäneula iski hälle silmää.

Alastalo kirjoitti...

Jaa'a. Pitäisköhän lähteä pankkiin mahdottoman laina-anomuksen kanssa suklaa rohmujaisiin.
Kiitos vinkistä!

genoveeva kirjoitti...

Suklaata, nam. SAin pääsiäisenä suklaalevyn, mieheltä, mitenhän se pitäisi ottaa, hmmm.... ei ainakaan väksiin yritä mua laihduttaa...

allyalias kirjoitti...

Almamaria, sellainen tuo Molluska on. Oikea vekkuli :)

Oh-show-tah hoi-ne-ne, silmää iskevä neula olisikin näky... Mutta suklaan syönti kannattaa aina ja voittaa kofeiinitabut :)

Alastalo, tervemenoa! Toivottavasti kourasi on suuri ja saalis valtava :)

Genoveeva, eihän tuota tarvitse edes miettiä! Sitä samaahan nuo miehet ovat aina vailla :)

Alastalo kirjoitti...

"Sitä samaahan nuo miehet ovat aina vailla"

Jaa'a taas kerran Kiitos kaikkien miesten puolesta ;-)

Aina nuo naiset marisee. Jos et yritä, niin et välitä. Jos yrität, niin aina vaan Se on mielessä. Ota teistä naisista selvää???

allyalias kirjoitti...

Alastalo, nyt et kyllä vedä hernettä nenään! Minä sanoin tuon pelkällä hyvällä ja kunnioituksella. On kiva, että teidän taka-ajatuksianne ei tarvitse arvuutella, kun ajatus on aina sama. Sehän on rehtiä kieroilua, eikö totta?

Sehän se vasta olisi epistä, että olisi aina eri asiaa vailla :)