perjantaina, joulukuuta 07, 2007

Valokuvatorstain aihe on juhlava

Mustikkametsä ja reteet eväät :)
Jaa

25 kommenttia:

Elegia kirjoitti...

Aijai, tuo tekisi nyt terää. Mustikatkin ovat menneet itse piirakkaan, niin ei tarvitse kerätä erikseen, vaan voi nauttia picnicistä ;D

Anonyymi kirjoitti...

Tietysti!
Mustikkametsässä mustikkapiirakkaa mutsin kera, mutta jos menee potsilaan, pitää ottaa taskuun muutama puolukka.

Anonyymi kirjoitti...

Ai että tuo mustikkapiirakka näyttää hyvältä. Täytysköhän kaivaa pakastinta...

Juhlava marjareissu.

SusuPetal kirjoitti...

Piknik on aina juhlavaa.
Ylipäänsä syöminen on yhtä juhlaa!

Rita A kirjoitti...

On se yhtä juhlaa jos saa kotona leivottua mustikkapiirakkaa! Meikämanta on aika laiska keittiötouhuissa. Mutta kuten Susu toteaa; syöminen on yhtä juhlaa :)

Anonyymi kirjoitti...

Elämän juhlavimmat asiat: syöminen, nukkuminen ja metsässä istuminen (ja vielä se yksi).

Anonyymi kirjoitti...

Metsänväelle pitää myös muistaa jättää.

Anonyymi kirjoitti...

On juhlaa syödä eväät retkellä.
Pantteri

Anonyymi kirjoitti...

Arjen juhlava kokonaisuus! Onko tuossa vasemmassa laidassa kaljapullo? Ihan kuin pohja vähän pilkottaisi, täydellistä!

Allyalias kirjoitti...

Elina, minä tykkään mustikoista niin paljon, että syön piirakkaa marjassakin. Ja tykkään marjastamisesta niin paljon, että teen sitä ilman syytäkin :)

Oh-show-tah hoi-ne-ne rupesi nyt ihan riimittelemään. Et kai vaan ole räppäävä Harmaasusi (se kuuluisa)?

Alastalo, pitäisiköhän itsekin tehdä taas yksi piirakka viikonlopun viihdykkeeksi...

Susu, tästä olemme täsmälleen samaa mieltä!

Rita, minäkin olen vähän laiskanpuoleinen, mutta sittenhän se vasta juhlaa onkin, kun kerrankin saa jotain väännettyä!

Evinia, olemme täydessä yhteisymmärryksessä!

Pantteri, näin on! Yleensä ei edes jaksa odotella nälkää :)

Korpun, luulen, että sekoitat tuon kahvimottini kaljapulloon. Pitäisiköhän minun alkaa olla huolissani maineestani... vai kenties sinun perjantaiaatoksistasi :)

Salka kirjoitti...

Juhlavat on eväät ja puitteet niiden nauttimiselle!

Anonyymi kirjoitti...

Tuo on ihan parasta! Metsässä syödyt eväät, oli kyseessä sitten sienten ja marjojen keruuta tai metsässä muuten vaan kävelyä, maistuvat aina tosi hyviltä.

Anonyymi kirjoitti...

Arkea sitten lienee syödä samat eväät sisällä ;)
Kuvaan liittyvää juhlaa oli jo itse vuodenaika: kesä.

Hallatar kirjoitti...

Aijai. Nam. Tuloo kesä mieleen...

hpy kirjoitti...

Pienet juhlat ovat kaikkein mukavimpia.

Mista muuten tuulenpesat on tehty?

Anonyymi kirjoitti...

Kappas, ruisleipää! ü
Se on hyvin isänmaallista - ja jopa juhlavaa kuten on huomattu. Kuvauksellistakin.

Herkulliset eväät. Mustikkapiirakka on kyllä ihan ruisleivän veroinen määriteltävä. Vaikea päättää, kumman puoleen kääntyisin..

isopeikko kirjoitti...

Ihan pieniä hampaanjälkiä leivän nurkassa. Kolme haukkausta :) On tainnut piiperoinen olla emon kanssa marjametsässä :) Emo saa kahvia ja mustikkapiirakkaa, piiperoinen edamilla päällystettyä ruisleipää ja mantsikkamehua. Taitaa olla puolukankeruuretkeltä :)

Allyalias kirjoitti...

Salka, eiks juu? :)

Almamaria, niin minustakin. Tuskin mikään tekosyy on liian pieni, jotta kannattaisi jättää ulkoilmaretki väliin.

Kutuharju, kesä on tosiaan juhlaa!

Hallatar, voi kesä!!! Missä viivyt!

Hpy, tuulenpesän taitaa aiheuttaa jokin sieni, joka aiheuttaa puun poikkeavan kasvun.

v&v, ruisleipä on tosiaan juhlaruokaa :) Mulle asia on selvä; nyt tekisi tosin pahasti piirakkaa mieli!

Isopeikko, Piiperoisen kanssa oltiin, mutta pikkuisen meni vikaan: Pienet hampaanjäljet ovat allekirjoittaneen :) Piiperoinen elää pillimehulla ja piirakalla!

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän nyt nuo eväät kelpaavat juhlaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Minunkin täytyy alkaa mustikkapiirakoita väsätä kun pakastin suli ja nyt ei kai ne kauaa enää säily. Omppuhillosta olen jo tehnyt kiisseliä. Hilloista en raski tehdä muuta kuin suoraa pikkulusikalla omaan suuhun.
terveisin http://www.meripilvi.vuodatus.net/blog/986195

Anonyymi kirjoitti...

Millä reseptillä mustikkapiirakan leivoit? Ei täältä pääse irti, ennen kuin on maistanut palasen ja leiponut samanmoisen matkaevääksi. Kiitos :O = suu on nyt ammollaan, silmät apposen auki, kerjäävinä. Milläs semmoinen suu saadaan kiinni?
-paju

Genoveeva kirjoitti...

Sulle on haaste mun blogissa.

Allyalias kirjoitti...

Tuima, juhlaan kuin juhlaan :)

Crescenet, kiitos kun otit osaa keskusteluun näin mielenkiintoisella kommentilla...

Meripilvi, minulla ei ole paljon kokemusta hillosta, eikä kiisselistä. Pitäisi varmaan harjoitella.

Paju,

8dl vehnäjauhoja
4dl sokeria
4tl (kukkurat) vaniljasokeria
vajaa 4tl leivinjauh.
5dl maitoa
100g sulatettua margariinia

n. litra marjoja

Halutessaan voi lisätä päälle murukerroksen

50g margariinia
1dl sokeria
1dl vehnäjauh.
... Nypitään...

Ohje on minun makuuni. Siis erityisen helppo :)

Kiitos Genoveeva! Tartun haasteeseen heti kun ehdin :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos, Allyalias.

Tämän teen. Vaniljasokerissa(kin) on sitä jotain.

Annan piirakalle nimeksi Allun mustikkametsä.

Allyalias kirjoitti...

Paju, hieno nimi piirakalle.

Meillä se kulkee nimellä Kaisu-piirakka, sillä se on entisen anopintekeleeni resepti :)