- Potkaisen tyhjää
- Heitän veivin/lusikan nurkkaan
- Pieraisen kylmän pierun
- Pusken pihlajaa/nurmea/päivänkakkaroita
- Kasvan koiranputkea
- Liityn ilmavoimiin
- Siirryn autuaammille metsästysmaille
- Saan jutun sunnuntain lehteen
- Menen manan maille
- Muutun lannoitteeksi
- Muutan yläkertaan
- Menetän eläkkeeni
- Annan kerrankin aihetta juhlaan/tehdä lohikeittoa/tehdä lihakeittoa
- Kaadun
- Jätän maailman
- Teen miehestäni puolivallattoman
- Jätän kengät eteiseen
- Hakkaan taivaan portteja
- Olen kerrankin hiljaa
- Muutun muumiksi/kummitukseksi
... tai sitten en.
Julistamani kilpailu loppuu heti, JOS vielä palaan koneen äärelle. Vielä ehtii siis onnistua. Jaa
21 kommenttia:
Tule meille vaan, meillä leikataan, ja roppia rankasti annetaan!
Joudun valittaen paljastamaan, että JOPA MEILLÄ tässä Tautisten talossa potilaat selviävät ongelmitta käsileikkauksista.
Tai no, nyt alkoi kyllä omaatuntoa pahasti pistää, ihan kuin olisin pikkuisen valehdellut. Jaaha, kukas vasta käsileikattu se tuolla seurannan puolella kurkku suorana huutaakaan? Tartteekin mennä katsomaan, taisi mätkähdyksestä päätellen pudota sängystäkin.
Eli rohkeasti vaan! Kyllä sinä siitäkin jälkeenpäin hienon eroottisen tarinan kirjoitat ;))
Miksi unohtui se 'nukun pois'? Unohduksella on profetaalinen merkitys, heräät samassa paikassa.
Toivottavasti antavat tuhdin annoksen lääkettä, ettet pääse häiriköimään kirurgia.
Kyllä se siitä, ihan varmasti ...
ohops, kommentoin jo, mutta blogger herjasi tuplatoimintoa.
Niin että jos ei näissä arpajaisissa osu voitto kohdalle, niin milloin toipilasta voi tavata? Ootko ihan yökylää lasaretissa vai käytkö vaan päiväseltään?
Ja tärkein kaikista: MITÄ MÄ PAAN PÄÄLLE sun hautajaisiin?
Tienpäällä, olen vakuuttunut, että melkein kaikki kuolevat käsileikkauksiin. Asia vain on painettu villalapasella.
"Tohtori Kettunen kehotti koskettamaan suurena ja uhkaavana sojottavaa kapistustaan, joka oli valmiina ruiskauttamaan tajuni kankaalle. "Eihän tämä ole niin pelottava kuin luulit", Kettunen supatti. Olin yllättynyt, kuinka lämmin tuo valtava tainnutusväline oli. Kuin ankerias nyrkin silmässä."
Sirokko, enhän mää sitä uskalla tähän kirjoittaa. Käytän vain näitä kiertoilmaisuja :) Mutta oikeasti; miksihän jätin juuri tuon ilmaisun pois, vaikka se on lähes ilmaisuista yleisin...???
Kari, ihan varmasti joo (ei!!!!)
Lilith, toipilasta voi tavata jo tällä viikolla. Minun pitäisi päästä jo huomisiltaan mennessä joko kotiin tai ruumishuoneelle. Ja jos tulee kanttuvei ja menen murirumpsis niin suosittelen laittamaan sen saman asun kuin sinulla oli joissain häissä tai muissa juhlissa. Sellaisen ihanan, jossa oli aika suuri kaula-aukko. Jotain katseltavaa hautajaisvieraille... Kengät osaat valita ihan itse, luulen ma.
Ally, pitkähköllä kanttorin karriäärillä (lähes 15 vuotta) en ole vielä yhdenkään käsileikkaukseen kuolleen montulla tullut veisanneeksi.
Mutta jos näin nyt käy, niin ilmota hautajaispäivä, tuun laulamaan tai soittamaan.
Voi hitsi, nyt tekisi mieli kertoa vitsi ei vaan pläjäyttää leikkauskertomukseni tänne (mm. jotta saisin palkinnon) mutta en voi koska minusta tuntuu että toistaisin itseäni. Ehkä epikriisini (miks sen nimi ei ole pelkkä kriisi) jo kauan kauan sitten 'pajukossa' luit ja tiedät, kuinka ihmettelen, miten on mahdollista että olen hengissä ja voin ihan hyvin.
Meni tämä kommentti nyt elämän piilomainonnan puolelle. Minkäs sille voi, kun tahdoin tulla tervehtimään (huom. tervehtimään) ja kertomaan että kaikki menee huomenna hyvin. Sitä varten ne kirurgit on keksitty. Auttavat ja parantavat.
m.o.t Paju joka Allylle onnea toivottaa!
Tervemennoo.. Kyllä sää henkissä selviät. Mutta siitä kädestä ei kyllä.. tai en sanokkaan.. mutta olen kuullu juttuja. Ja mitäs sää sillä käjellä tekisitkään.. onhan sulla suu.
No hyvin se mennee!!
Toivottavasti leikkaavat edes oikean käden (tai vasemman, jos vika on siinä)! :D
Onnea matkaan, hyvin se menee!
Tunnen yhden, joka on ollut pari kertaa käsileikkauksessa ja se on vielä hengissä. Se on kirjoittanut värikkäitä postauksia siitä, miten vaikea oli päästä leikkaukseen ;D
Äijä, mitenhän tuon ilmoittaisin haudan takaa... Kai hätä keinot keksii. Joka tapauksessa aion pitää tämän lupauksen korvan takana.
Paju, sinä voittaisit tämän kilpailun mennen tullen, jos vaan siihen osallistuisit!
Olli, niin joo... mitäs sitä käjellä? Eivät ne sitä satavarmuudella kuntoon lupaa, mutta toivotaan, että sahaavat edes oikeaa ruumiinosaa.
Elegia, just kun pääsin sanomasta. Pitää varmaan kirjoittaa itseensä jokin opaskartta...
KirsiM, (hassua, sulla on sama nimi ja sukunimen etukirjain kuin ystävälläni)haluan korostaa, että olen tosi tyytyväinen että pääsin näin nopeasti leikkaukseen, onneksi tajusin rikkoa itseni työnteon yhteydessä ja vakuutusyhtiö kustantaa minut yksityisen kautta leikkaukseen. Ei siis se leikkaus, vaan se nukutus... Olin itse uumoillut, että tekisivät toimenpiteen paikallispuudutuksessa...
Pieni jännitys tekee terää, nahkakin ratkeaa meilekin itsestään kirurgin veitsen alla kun se on ihan pinkeenä :)
Peikko, tulipa vaan tuosta mieleen, että jos pungertaisin nahkani auki jo täällä kotona ja menisin paikalle liha valmiiksi leikattuna, tarvittaisiinkohan nukutusta silloin ollenkaan...
Tätä on tässä yö aikaa miettiä... Onneksi tiedän saavani huomenna nukkua sentään ne yhdet pikku pähkyräiset...
Siirryt suorasääristen hiippakuntaan.
- Lopetat tupakanpolton ja viinanjuonnin kerralla!
- Vaihdat hiippakuntaa/seurakuntaa!
- Poistut väestörekisteristä ja veroluettelosta.
- Vaihdat postinumeroa!
Näitähän riittää. Ei, en aio vieläkään kertoa siitä, että minua alettiin leikata ennen kuin aine oli vaikuttanut täpöllä. Aika ns. veikeä tunne, vatsa auki - HUUTOA - ja rauhallinen ääni vieressä pyytää lisälääkitystä (se en ollut minä, joka pyysi - minä olin se huutaja). Hirvittävä olo 2 vrk sen jälkeenkin. Minä olen siis ilmoittanut, että minua ei saa leikata nukutuksessa kuin hengenhädässä. Joka täten todistettakoon. (Tahtoo vain palkinnon!) Voin minä tarinankin kirjoittaa, mutta syytän Vuodatusta siitä, että se ei juuri nyt onnistu.
Nähdään sitten joskus jossain ,D See you later Ally-Gator!
Etkä kuole! Selviät ihan hienosti ja toivut hyvin!
Höh.
Mää olen yrittäny lähettää tänne haleja
(meinaisn kirjoittaa haluja)
Mutta ne ei tuu perille.
Kummatkaan...=)
*halaa taas*
Moi vaan, olen se Anonyymi joka aiemmin kertoi olevansa menossa nukutukseen ja leikkaukseen samana päivänä kanssasi (eli eilen). Olen siis todistettavasti hengissä, toivottavasti sinäkin! Oliko se sitten niin kamalaa kuin pelkäsit?
Mä suorastaan iloitsin nukutusvaiheesta, koska 15 tuntia paastottuani olin karsean päänsäryn kourissa ja piinaa ei helpottanut se, että palelin törkeästi, tulin sidotuksi remmeillä leikkauspöytään ja pestyksi jääkylmällä pirtulla. Ja sen jälkeen odottelin siinä hytisten 20 minsaa ennen kuin tulivat piikeineen nukuttamaan.
Leikkaus itsessään meni hyvin ja herääminen myös. Toivottavasti olet kunnossa ja hyvillä mielin oman koettelemuksesi jälkeen!
Parane pian!
Anonyymi, se olisikin ensimmäinen kerta!
Polga, vaikuttava tarina! Ansaitsee tulla palkituksi.
Kirsi, ennustuksesi osui oikeaan...
Hallatar, kiitos haleista! Ehkä ne hukkuneetkin tulivat perille jotain muuta reittiä :)
Anonyymi, kohtalotoverini! Onneksi sinäkin selvisit hengissä! Vaikka sinun kokemuksesi taisi olla vähän epämiellyttävämpi kuin minun. Pääasia että ollaan elävien kirjoissa :) Pikaista toipumista sinulle!
Kiva huomata, että olet hengissä.
KirsiM, kivaa kyllä ja melkoinen yllätys ;) Mitähän sitä tekisi tällä loppuelämällään???
Lähetä kommentti