maanantaina, tammikuuta 05, 2009

Kaunis, eroottinen tarina

Olen joskus mennyt lupailemaan kaunista ja hyvällä maulla kirjoitettua eroottista tarinaa tähän blogiinikin (rustaanhan moisia joskus romantiikan sekaan Kolmiokirjallekin, kuten jotkut tietävät). Tässä se tulee, tämän ihanaisen vuoden ja rakkaiden lukijoideni kunniaksi. Ja tietty myös Pakinaperjantain aiheeseen liittyen. Nauttikaa...

Ingridin lupaus

Ingrid sipaisi hiuskiehkuran kasvoiltaan. Tämä oli juuri sellainen iltapäivä, jolloin minuutit matkasivat tavattoman hitaasti taivaanrannan poikki. Tuntui, kuin ukkosmyrsky olisi tehnyt tuloaan. Sääski inisi jossain verhojen ja ikkunan välissä. Pöydältä löyhähti pilaantuvan juuston tuoksu.

Ingrid vilkaisi puolihuolimattomasti paitansa helmaa. Hetki sitten tippunut kahvipisara oli alkanut jo kuivua haaleanruskeaksi tahraksi, vanhan paperin väriseksi. Aarne olisi koko päivän metsähommissa, hyvä jos tulisi yöksikään kotiin. Jostain syystä Ingrid olisi halunnut Aarnen kotiin. Hän olisi halunnut olla niin kuin he olivat olleet joskus aikaisemmin. Hän olisi halunnut kerrankin tehdä jotain hullua.

Samassa hän näki ruostelaikkuisen Datsunin pöllyttävän pihatien helteenkuivaamaa hiekkaa. Ingrid raotti ikkunaverhon laitaa nähdäkseen paremmin. Sääski katsoi parhaaksi vaihtaa paikkaa. Ingrid ehti nähdä vain vilauksen tulijasta, mutta se riitti. Hänen oli istuttava ja pideltävä rintaansa hetken. Hän tunsi tulijan ja tiesi, mitä vierailu merkitsisi. Kylmät väreet kulkivat pitkin Ingridin hikistä selkää. Nyt ei ollut oikea hetki ajatella.

Ovi kävi, tulija astui sisään koputtamatta, kuten maalla on tapana. Hannes se on, Ingrid tunnisti jo hahmosta. Suuri ja harteikas vieläkin, vaikka ryhti oli vuosien saatossa joutunut hieman nöyrtymään.
- Hannes, Ingrid henkäisi tuon nimen ääneen ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin.
- Lupaus on lupaus, mies sanoi vaitonaisesti.
Ingrid kavahti sanoja, vaikka oli tiennyt Hanneksen tulleen lupauksen tähden.
- Älä, hän sanoi. - Minä olen naimisissakin. Laakon Aarnen kanssa. Älä nyt.
- Lupaus on lupaus.
Mies käveli pirtin poikki isännän elkein. Lattialankut narahtelivat kumisaappaiden alla. Miehestä uhosi paksu hien ja navetan tuoksu.
- Olisit edes kenkäsi riisunut, Ingrid sanoi.
Helle tuntui ottavan yliotteen hänen ruumiistaan. Jokainen ihohuokonen oli avoinna, kosteus puski kainaloihin ja rintavakoon. Järki piti huulet hymyttömänä viivana, muuten hävytön ruumis eli omaa elämäänsä.

Hannes otti lippalakin päästään. Harvat karvat olivat päätä myöten, lakin reunaa kiersi tumma hikireunus.
- Ota se suuhun, Hannes murahti.
Ingrid pudisti päätään, mutta Hannes vain seisoi paikoillaan itsepintaisen näköisenä. Sääski tanssi Hanneksen olkapäillä. Miehen paidassa luki Mallorca.
- Lupaus on lupaus, mies muistutti.
Ingrid ojensi kätensä arkaillen. Hannes tökkäsi lakin hänen käteensä. Ingrid nuolaisi lakin muovista lippaa varovasti. Se ei maistunut millekään. Hanneksen kurkusta kuului kiihottunut äännähdys. Ingrid nuolaisi uudestaan, tällä kertaa rohkeammin, halukkaamminkin. Lakin kangasosa hehkui kirkuvan oranssina. Se haisi Hannekselle.
- Nuole lujempaa, Hannes sanoi ja huohotti jo.
Ingrid imaisi koko lipan reunan suuhunsa. Kangasosa kutitteli poskea ja suupieltä. Entä jos Aarne sattuisi juuri nyt kävelemään sisään ja näkemään hänet siinä Hanneksen edessä? Hän oli hullu!
Ajatus sai hänet kiihdyttämään tahtiaan. Hän ahmi kangasta suuhunsa, imi sitä kuin hurmiossa, jatkoi loputtomiin, vaikka kuuli Hanneksen jo voihkivan suureen ääneen. Lakin paljon kokenut ommel alkoi purkautua hänen suussaan, mutta hän ei välittänyt siitä. Kuin unen lävitse hän tunsi Hanneksen tarttuvan hänen päähänsä ja vetävän lähemmäs itseään vasten.

Hetken kuluttua Hannes vetäytyi huohottaen kauemmas. Miehen kasvot olivat hikiset ja kauttaaltaan punehtuneet. Hannes otti lakkinsa hitaasti Ingridin käsistä ja nosti sen otsalleen. Lippa kimalteli Ingridin sylkeä. Mitään sanomatta Hannes saapasteli ovelle ja ajoi pois hiekkaa pöllyttäen.
Vähitellen Ingrid alkoi palata todellisuuteen. Hän nousi, hätisti sääsken juuston päältä ja laski kuvun juustolautasen suojaksi. Sitten hän nousi yläkertaan, hänen ja Aarnen makuuhuoneeseen. Vaatekaapin perällä, vaatimattomassa pahvilaatikossa oli baskeri, yhtä vanha ja kulunut kuin Ingridkin oli.

Lupauksesta oli vielä toinen puoli täyttämättä.

Tarina jatkuu Isopeikon blogissa jatko-osalla, joka saa taatusti mielikuvituksen lentoon ja aistit herkistymään Ingridin lupaus - osa 2, olkaa hyvät!



****

Lupaus on lupaus on lupaus ;) Jaa

20 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onpa maukas tarina =) Ja mahdottoman eroottinen.

Sirokko kirjoitti...

Perjantain lupaus - johan oli!

Allyalias kirjoitti...

Anonyymi, kiva kun tykkäsit :)
Erotiikka on aina kiva asia.

Sirokko, no niin oli... Miehelleni lupasin jotain riekotonta...

SusuPetal kirjoitti...

Hei, tää oli ihan hatusta...siis niinku, ju nou. Hahhah. Kyllä erotiikka ON hauskaa.

Isopeikko kirjoitti...

Vai että lippa suussa :) Kyl siä sit olet veikiä naine, Ally.

Allyalias kirjoitti...

Susu, jos on jo runo kengistä, niin pitäähän olla eroottinen hattutarinakin...

Peikko, millainen lakki SULLA on? Varmasti aika karvainen....

Hallatar kirjoitti...

Hahaa! =D

Allyalias kirjoitti...

Hallatar, olisin ennemmin kuullut naurun sijasta ah ja voih-äännähdyksiä ;)

Ehkä lakit eivät ole kaikkia varten...

Olli kirjoitti...

Oranssi? Eli se oli Hankkijan lippalakki. No kyllä mää sitten ymmärrän..

Mk kirjoitti...

Kolmiokirjan tyyli on selvästi muuttunut sitten viime lukeman.
Jäin kyllä tämän luettuani miettimään isäntää, hänellä on ainakin 20 hyvin rakasta lippalakkia.
Eli onnistuit taas kerran tökkäämään ajatukset liikkeelle.

Allyalias kirjoitti...

Olli, totta KAI se on Hankkijan lippis! Kaikki muu olisi pervoa.

Mk, sanotaanko, että jos Ally saisi päättää mitä Kolmiokirja julkaisisi...

Huh, 20 lippistä on kova urakka... mutta mitä sitä ei rakkaudesta tekisi ;)

tienpäällä kirjoitti...

Olen mykistynyt.
Yhä.

Taitaa olla parempi, kun en enää tänä vuonna edes yritä kirjoittaa Kolmiokirjalle. Saati Reginaan.
Näin paljon vajavaisemmilla kyvyillä, ja vanhanaikaisella tyylilläni jossa ihan vaan silleen ja tälleen, ihan ilman lippalakkeja, tiedäthän..

Allyalias kirjoitti...

Tienpäällä, saattoi se sittenkin olla niin, että kirjoitin tämän tyylisiä siihen Fetish Weeklyyn...

utukka kirjoitti...

Vai tällai! Että oikein seisaalleen serveerataan. Ei ihme, että ovat laiskoja ja lihavia. Sieltä se näytti Hannes tulevan Eveliinan mökiltä. Hikisenänsä. Eveliinalla olikin herpes-huuli männy viikolla. No, sanassakin sanotaan, että antaessaan saa. Ja kuka kenellekin kirkastettaan. Että

Lastu kirjoitti...

Nyt tiedän, miksi eräs jonka-nimeä-en-tohdi-sanoa-ääneen käyttää aina lippahattua.

Ja edelleen, tiedän senkin, mistä on syntynyt sanonta syön vaikka karvahattuni.


Tämä oli vähän vihjaileva kommentti mutta sanon nyt suoraan: pakina on veret seisauttavan hyvä :D

Allyalias kirjoitti...

Utukka, kiitos hauskasta kommentistasi! Näin se juuri menee. Passata pitää perkeleitä. Ja herpeshän elää lippalakin muoviosassa tuntikausia!

Lastu, ei ole kuin yksi syy käyttää lippahattua. Eikä ole kuin yksi tapa syödä karvalakki! Näin sanon ja tämän takana seison!

Sulfidi kirjoitti...

Pitkästä aikaa taas..

Olin tätä lukiessani kussa housuuni. ;D

Olipa muuten peevelin hyvä tarina.. Vai oliko?

Allyalias kirjoitti...

Sulfidi, ei tämä mikään tarina ollut, vaan ote elävästä elämästä.

Jukka-Pekka kirjoitti...

Hei Ally

Tämähän on oikein kaunis tarina.

Jossa on rakkautta ja erotiikkaa.

Minä luen muutenkin paljon rakkausromaaneja. Luetko sinä rakkausromaaneja?

Allyalias kirjoitti...

Jukka-Pekka, kiitokset kehuista.

Olen viimeisen vuoden aikana kirjoittanut niin paljon romantiikkaa Kolmiokirjalle, että en ole tullut lukeneeksi lainkaan rakkausromaaneja. Noin yleisesti ottaen luen mielelläni sellaisia rakkauden kuvauksia, joita ei välttämättä perinteisistä rakkausromaaneista löydy. Kohoilevien povien sijaan pidän arkipäivän rakkaudesta ja kirjoitan usein itsekin sellaisesta.

Sen sijaan pidän paljon romanttisista elokuvista, enkä välitä vaikka siirappia löytyisi kunnon kulaus - kaivan vain nenäliinan ja levyllisen fazerin sinistä esiin :)