maanantaina, helmikuuta 04, 2008

Lahja palasi kotiin


Korpun piilotti Lahjan Ouluun. Se on ollut hallussani jo useamman päivän, mutta olen ollut kovasti oksennussairaana (ensimmäistä kertaa niin sairaana, etten jaksa istua tietokoneella tai ottaa kuvia kameralla).
Nytkin postaan ihan pikaisesti ja painun sänkyyn virumaan :)

Lahja päätyi kotiini siten, että mieheni Sulfidi vuorokauden valvottuaan, paskaisissa rekkaäijän kuteissa kulkien, hiippaili kirkolle pakettia hakemaan. Kaikki kävi tietenkin äärimmäisen helposti, jos emme ota huomioon viimeisen päälle pukeutunutta hääkansaa, joka marssi kirkkoon juuri samaan aikaan, kun Sulfi kyyristeli lähistöllä. Pukumiesketjun hetkeksi katketessa Sulfi syöksyi lahjan kätköpaikalle ja koppasi aarteen mukaansa. Olin hänen kanssaan koko ajan tiiviissä puhelinyhteydessä, kuten kunnollisissa, salaistakin salaisemmissa missioissa kuuluu. Puhelimesta kuului manailua, kun äijä tajusi vieraiden silti nähneen hänet.

Avasimme Lahjan innosta kihisten ja huomasin ilokseni sisällön vaihtuneen kokonaan. Siellä oli kirja, jota en ole vielä lukenut (ja jonka luen pian, kun alan olla vähän vähemmän kuolemaisillani, mutta silti sairas. Mikä voi olla ihanampaa!!!). Olin hypätä riemusta kattoon huomatessani salaperäisen vihkosen ilmestyneen mukaan kuvioihin. Olin (ja olen) todella ylpeä meistä blogi-ihmisistä! Mitä kaikkea me vielä saammekaan aikaan yhdessä!

En tiedä mitä Lahjalle tapahtuu seuraavaksi ja onko Leikki nyt päättynyt. Kaikkihan on lopulta kiinni Sulfidista, joka on Lahjan virallinen löytäjä. Jään siis mielenkiinnolla odottamaan...

Kiitos kaikille, ihanille osallistujille! Jaa

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on poikkeuksellisen vaativa meemi: se vaati siirtymistä virtuaalimaailmasta todellisuuteen. Mukava, että järjestit sen :)

isopeikko kirjoitti...

Tuo kirja on erinomainen kuvaus oikeista asioista. Ehkä se siksikin on nyt sinulla :)

Liisa kirjoitti...

Ruutuvihko! Se vasta herättääkin uteliaisuuteni. Paranemista!

Anonyymi kirjoitti...

Hah, jos kirkon ovi olisi ollut auki kun mä piilotin sitä, olisin vienyt sen saarnastuoliin jemmaan!

Hauska että lahjalla on nyt uusi koti. Idea on hauska ja toivon että seikkailut jatkuvat.

Allyalias kirjoitti...

Kari, sentään jotkun meistä uskalsivat plumpsahtaa blogimaailmasta tosi-elämään. Kivutonta se ei varmaan ollut! Kiitos sinulle, ensimmäinen lahjan hakija!

Peikko, kuulostaa hyvältä. Luen tuon varmaan ihan lähipäivinä.

Liisa, sisältöähän en tietenkään paljasta. Se olkoon vain Leikkijöiden tiedossa!

Korpun, saarnastuoli olisikin ollut hyvä piilo. Sulfidi kesken vihkitilaisuuden: "Ööö... sori... mä käyn vaan äkkiä hakemassa yhden paketin.... jatkakaa..."

Anonyymi kirjoitti...

Kivoja seurustelu hetkiä wc pöntön kanssa. ja ota molla mukaan.laulakaa yhdessä minä ja molla yrjötaudissa.


Pikaista parantumisia!!!

Hallatar kirjoitti...

Voi ressukkaa!!!!

Parane pian.
Lepäile oikeesti ja juo jaffa/vichysekoitusta.


*tsemihalitus*

Allyalias kirjoitti...

Anonyymi, Molliskon yrjötaudit ovat lähes sataprosenttisesti itseaiheutettuja. Niin kyllä arkiminänikin, muttei tällä kertaa. Mutta Molla on kyllä ollut hädän hetkellä tiukasti kainalossa :)

Hallatar, tässä odotellaan, josko jossain vaiheessa voisi juoda kupposen kahvia. Se parantaisi kaikki vaivat... Ja suklaa... aah...

Anonyymi kirjoitti...

Anteeksi Ally. Ei ollut tarkoitus loukata. Anteeksi!!

Allyalias kirjoitti...

Voi Anonyymi-kulta! Ethän sinä suinkaan loukannut, vaan piristit harmaata päivääni :)

Anonyymi kirjoitti...

Allyseni pieni. Paranehan pian. Vatsataudit ovat sieltä inhottavimmasta päästä.

Allyalias kirjoitti...

Alastalo, kiitos toivotuksesta. Kyllä tämä tästä vähitellen helpottaa...