Almamaria Kontiolan sanomissa 28.8.2007 Grizzly Woman
Kontiolan ulkonaliikkumiskielto on vihdoin taaksejäänyttä aikaa, kun yhteisöä piinannut peto on vihdoin saatu kiinni ja toimitettu kauas sivistyksen parista. Pitkään huhuina ja suusta suuhun kiertävinä kauhukertomuksina liikkunut tarina metsässä asuvasta sinisestä pedosta sai vahvistusta, kun joukko esikoululaisia kertoi nähneensä huomattavan epäilyttävästi käyttäytyneen olion liikkuvan aivan koulutien läheisyydessä. Lasten puheita ei otettu järin vakavasti, ennen kuin useat eri tahot kertoivat nähneensä metsässä pedolle tunnusomaisia jälkiä. Marjat hupenivat lähiympäristöstä taianomaisesti ja runsaasti julmalla tavalla teurastettuja sieniä löytyi ympäri metsää.
Välittömästi havaintojen jälkeen Kontiolan kokeneimmat ihmistäjät lähtivät liikkeelle. Kävi ilmi, että pahimmat pelot osoittautuivat todeksi; yksilö oli aikuinen naaras, julmin taistelija. Ihmistäjät kulkivat kolmen ryhmissä, kaikki täydessä puolustautumisvalmiudessa. Silti taistelu ovelaa petoa vastaan koitui melkein erään ryhmän kohtaloksi.
Kokeneen ihmistäjäryhmän lounastauko keskeytyi, kun poikkeuksellisen röyhkeästi käyttäytynyt naarasihminen saapui keskelle leiriä. Ryhmän jäsenet joutuivat pakenemaan henkensä kaupalla. Summittainen kameran räpsäys tuotti tuloksekseen ehkä ainoan koskaan otetun valokuvan pystyssä seisovasta ihmisestä.
Ihminen tutki kiihtyneen oloisena muiden ihmisten metsään jättämiä esineitä ja ryhmällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin taltuttaa arvaamaton yksilö. Ensin he kaivoivat esiin huomionkerääjän, jonka lähettämää kuvaa he heijastivat ihmisen kasvoille. Peto jähmettyi paikalleen ja rauhoittui silminnähden. Pian ryhmä uskalsi leyhytellä kirjoja otuksen edessä, jolloin tämä lähti uteliaana seuraamaan ryhmää metsän laitaan.
Lopulta he johdattivat ihmisen valtatielle kokeneimman ihmistäjän selkään kiinnitetyn aistimusgeneraattorin avulla. Generaattori jätettiin valtatien laitaan ja peto tallusteli generaattori kädessään yhteisöä terrorisoimasta.
Ensi viikolla voimme siis palata normaaliin päiväjärjestykseen. Koulut, kaupat ja virastot ovat auki normaalisti.
**********************
Almamaria oli tilannut minulta tarinan ja valokuvan, mutta katsoin parhaimmaksi toimittaa kaikkien tietoon silmääni sattuneen dramaattisen uutisen. Almamarian blogista olen päätynyt lukemaan ehkä nettihistoriani järkyttävintä kuvausta, joka voi ehkä selittää hänen omituisen käyttäytymisensä.
Almamaria seuraa tarkasti kaikkia mahdollisia (ja mahdottomia) tiedotusvälineitä ja löytää maailmasta hämmästyttävällä tahdilla kaikkea mielenkiintoista jaettavaa myös blogiinsa saakka. Hänen huumoripitoisia kommenttejaan oikein hinkuu laatikkoonsa.
Blogimaailmassa Almamaria ei ole lainkaan pelottava hahmo.
Kuka Almamaria blogia on sitten päivittänyt, kun hän itse on ollut karhuja ahdistelemassa? Se jää kenties ikuiseksi arvoitukseksi...
Omistan AM:lle kappaleen Tromssaa, sillä tiedän hänen olevan näiden maisemien ystävä.Ja bonuksena (kun se tarina jäi tekemättä) haluan omistaa hänelle myös musiikkikappaleen. Tämä minulle äärimmäisen muistorikas biisi on palautunut mieleeni kuultuani suomenkielisen, uudelleenlämmitetyn version. Lapsuudessani äiti kutsui tätä kotoisasti nimellä Satmigei.
Toivottavasti Almamaria hyväksyy tuotokseni ja saan taas lyhentää velkaani Peikolle euron verran.
Ps. Tilauksia otetaan edelleen vastaan. Jaa
27 kommenttia:
Asiallista ja asiantuntevaa linkkien käyttöä täyteläisen uutisen lisänä! :)
Minäkin ihailen tuota runsasta linkkien runsasta käyttöä, tämä juttu ei selvästikään ole syntynyt hetkessä.
Kaunis on kuvakin ja niin näköinen!
Renegades on hyvä ja teidän äiti kans. Nauroin vedet silmissä :D
Pikku Sue ja Susupetal, tykkään Almamarialla käydessäni törmätä yhä uusiin ja alati mielenkiintoisiin linkkeihin, joten halusin tehdä hänen juttunsa samassa hengessä (no nämä linkit nyt eivät ole kovin mielenkiintoisia...)
Leenukka, meidän äiti rokkaa! Voit uskoa että meilläkin on naurettu. Itketty ja naurettu :)
Kuvasi ovat hienoja, niistä näkyy oma tyyli. Ei voi kuin taivastella monipuolisuuttasi. Toivottavasti et ylpisty kehuista. (Jos käytäisin hymiötä niin tähän!)
Eipä tiennyt karhu kumia maistaessaan kuka kurkkaa selän takaa!
Kiva ja monipuolinen juttu! Kansa tahtoo lisää.. Tapanista tiedä en mutta we want more! :D
Mikä hieno luontokuva, ja noinkin lähietäisyydeltä saatu. Melkein voisin vannoa, että tuo peto vallan poseeraa kameralle.
Karhuparka ei näytä vielä huomanneen, mikä luuraa aivan sen selän takana, voi sitä onnetonta. Minkähänlaisia hetkiä koettiin Kontiolassa tämän kuvan oton jälkeen?
BTW jos kukaan seuraa Raapimapölkky-blogia, niin siellä oli ihan vasta hieno juttu grizzly beareista Yellowstonessa.
Laura, minä olen nyt niin ylppi, että en puhu enää kavereillekaan ja kauppamatkatkin kuljen taksilla!
Sulfi, ihminen on karhun pahin vihollinen! Kansan Tapani on minun puolestani aivan tervetullut blogiini vierailijaksi. Hän ei varmasti pelkää naisia tuolla tavalla!
L.S.Araneida, tuollaisia ne kammottavat pedot ovat! Väijyvät ja poseeraavat ja pelottelevat Nanso-asuissaan.
Minä pelkään grizzlyjä enemmän kuin hämähäkkejä - kiitos Almamarian. Mutta voisipa käydä Raapimapölkyn luona katsomassa mitä juttua siellä on ollut
Kiitos näistä hyvän tuulen jutuista joita saan aina lukea sinun luonasi. Sinä olet taitava!
Olipas hauska uutistarina! Minäkin katselin nuo linkit lävitse ja taas nauroin valtoimenaan teitin äidille, mahtava tyyppi:D
Anonyymi, olenpas minä nyt viime aikoina kylvänyt hyvää tuulta ympäriinsä. Pitäisiköhän tässä alkaa olla huolestunut synkkyyteni puolesta?
Salka, meidän äiti on kyllä todellinen persoona. Jos elämä olisi romaani, äidistä tulisi siihen mahtava päähenkilö!
Hauskaa! AlmaMaria on suloinen sinisessä Nanson paidassaan. Ja mikä tarina :D
Satmigeit sun muut saivat hyvälle tuulelle. Paitsi karhukauhujutut. Metsässä sellaiset kyllä käy mielessä, jää mieleen ja sitten onkin jo mentävä takaisin autoon. Joskin sudetkin tekevät ihmejuttuja nykyään, kertoi uutiset. Enemmän kyllä metsässä pelkään törmääväni hirveen. Vaikkakin syön sitä läpi talven..
Joka tapauksessa, VR:n aikataulusta reaaliaikaan; hieno tarina Almamarialle.
Ups, melkein näyttää siltä kuin tuo linkkaaminen tarttuisi.
Ihan valtavan mahtavan mammutti-iso KIITOS päiväni, viikkoni - no mitä tässä kainostelemaan: ELÄMÄNI piristämisestä! Tulin hetki sitten kotiin reissusta ja nauroin vedet silmissä tätä mm. linkittämisen ilotulitusta :D Luin jutun muutaman kerran ja täytyy vielä lukea muutama kerta lisää, että saa kaiken irti!
Bonuksesta äimistynyt kommentti: olen terrorisoinut kotona ja autossa vaatimalla täyttä hiljaisuutta, kun Sorsakoski laulaa "Kellot soi" - siis mikä hurmaava video! Voisin tässä vielä hurmahenkisesti hourailla jotain, mutta nyt on vedet silmissä liikutuksesta. Kiitos x tuhat.
P.S. Saat maksun tuplana!
Olen kyllä kovin pahoillani siitä karhulinkistä, se ON ihan kauhea ja kylmäävä. En ole vieläkään uskaltanut katsoa sitä elokuvaa, vähän kaduttaakin että ostin sen. Ehkä täytyy vaan rohkaista mielensä ja laittaa hurjuus pyörimään.
Ekaa kertaa luin Kontiolan sanomia. Pitäisiköhän ryhtyä tilaajaksi, oli niin monipuolinen Almamaria-katsaus. Paljonko maksaa vuosikerta?
***
Änd Älli: juor matö vil bii a novl äs suun äs juu rait it abaut höö!!
Elegia, eikö vaan olekin! Sattuipa tuuri, kun tulin paneutuneeksi Kontiolan sanomiin...
Almamaria, hienoa kuulla, että kappalevalinta meni kohdalleen! Kas, nythän voin ruveta kirjaoraakkeliuden lisäksi myös musiikkioraakkeliksi. Onpa kiva, että työstämäni systeemit kelpasivat. En ota vastaan tuplahintaa tällä kertaa. Sovitaanko, että lahjoitetaan toinen euro vaikka hyväntekeväisyyteen?
Minä olen kai jollain tavalla kieroutunut, mutta näkisin elokuvan mielelläni. Jotenkin tuo mielikuvitus on sellainen juttu, että se lähtee helposti lentoon ja tekee tuollaisista tarinoista todellisuuttakin (jos mahdollista) kammottavamman.
Mutta tarina on todella kummitellut mielessäni (ja unissani) ja olen myös pelotellut sillä lähimmäisiäni :)
Kutuharju, en tiedä saammeko me ihmiset tilata lehteä. Minäkin löysin sen kannon nokasta sienireissulla....
Änd ai kän rait mai novl in inglis..
Soot monitaituri!
Mitähän sie miusta keksisit...?
Hyväntekeväisyys euron kohteena sopii hyvin!
Mainio tarina linkkeineen. Oli siina varsinainen peto liikkeella!
Hallatar, sinustahan keksisi vaikka MITÄ!!! Laitahan tilausta kehiin niin saat tietää joskus kahden vuoden kuluttua :)
Almamaria, laitetaanko oravasotaveteraaneille?
Hpy, tuollaiseen petoon kyllä melkein toivoisi törmäävänsä metsässä. Toki tuo Nanson paituli saattaisi herättää aluksi hieman ihmetystä...
Peikko kilistää vesihiidennahkaista kukkaroaan ja laskee mielessään Allylta saamiaan kolikoita. Mitä useammin se laskee sitä enemmän tuloksia peikolla on. Se päättääkin antaa tulokset pois ja keskittyä kolikoihin.
Peikko katsoo yhtä uusimmista kolikoistaan ja ihmettelee miksi siinä on suuri reikä keskellä... Peikko luuli sitä ensin sormukseksi, mutta se oli Allyn antamien kolikoiden seassa joten sen on pakko olla kolikko...
Almamaria Nanso-paidassaan on niin veret seisauttavan nätti ja kertomus niin tuhti. Eilen sain eläkkeeni ja annan siitä montamonta sekä Allylle että Almalle, jotka poistivat pelkoni: ketään, oi ei ketään, tässä elämässä ole enää tarvis pelätä. Isopeikosta puhumattakaan. Viekää kaikki. Tämän jälkeen minulla on kaikki.
Jes mikä tarina. Vaikken linkkeihin asti ole ehtinytkään.....
Isopeikko, tuollainen vesihiidennahkainen lompakko minunkin on saatava. Voiko niitä ostaa virtuaalirahalla?
Paju, paljon olisin minäkin valmin pulittamaan, että joku tarinoisi pelkoni pois... Almamariaa ei tarvitse onneksi pelätä, eikä Nanso-paituleitakaan kovin paljon...
Genoveeva, kiitokset vaan. Linkit eivät olekaan mikään must, vaan pelkkää plussaa.
Tämä olkohon täten tilaus...
*jää sydän pamppaillen odottelemaan...*
Hallatar, lisään sinut heti tilauslistalle!
Lähetä kommentti