Nainen katosi Viinikanpuiston ulkoilualueella tiistai-iltapäivänä.
Poliisi pyytää silminnäkijöiden havaintoja viime tiistaina kadonneen naisen liikkeistä Viinikanpuiston alueella. Poliisi on löytänyt kadonneen 37-vuotiaan naisen vaatteita ja kumisaappaat Viinikanjoen rannasta, vilkkaan ulkoilureitin varrelta. Kadonneella on tummat, lyhyet hiukset ja hän on vartaloltaan tanakka.
Poliisi on aloittanut vesietsinnät alueella. Tapaukseen ei oleteta liittyvän rikosta.
Marjatta Havukainen lukee pienen tekstinpätkän suupielet nykien. Kaikki vaikuttaa sujuvan täsmälleen suunnitelmien mukaan. Kahvikuppi on tuskin puolillaan öljynmustaa hotellin kahvia, mutta siitä huolimatta Marjatta meinaa läikyttää hörpätessään.
Marjatta viikaa sanomalehden ja nousee aamiaispöydästä. Hetken mietittyään hän päättää jättää lehden jälkeensä ja poistuu nopeasti hotellin hissiin. Hissiin lyöttäytyy valkohiuksinen, tyylikkään näköinen herra. Mies löyhkää voimakkaasti partavedelle, joka on luultavasti kuvottavuudestaan huolimatta kalliimmasta päästä. Tai niin Marjatta luulee. Eihän hän tuollaisten päälle ymmärrä.
Marjatta nojautuu hissin seinää vasten ja nostaa käden vastavaalennettuihin hiuksiinsa. Valkohiuksisen miehen silmiin syttyy kiinnostus. Marjatta nostaa kulmakarvaansa kysyvästi ja mies nyökkää kaivaen samalla lompakon povitaskustaan.
Valkohiuksisen miehen huulet raottuvat ja paksu kieli puskee esiin. Kieli liikkuu edestakaisin miehen ohuen ylähuulen viivaa pitkin. Hengittäminen saa nenän viheltämään.
Marjattaa puistattaa oksettava kuvotus. Senkin inhottava, irstas, vastenmielinen paskiainen! Marjatta tappaisi tuon huohottavan eläimen, joka seisoo hississä kielellä lipoen ja haarojaan kourien, jos tilanne olisi toinen. Mutta nyt hän tarvitsee rahaa huomiota herättämättä. Hänen on syytä siirtyä toisaalle, ennen kuin hotellin henkilökunta alkaa muistaa hänen naamansa.
Marjatta Havukainen nojautuu valkohiuksisen käsipuoleen käheästi naurahtaen. Hänen ruumistaan naaraavat poliisit, Antti ja lapset, kaikki entinen tuntuu kaukaiselta ja valheelliseltakin. Marjatalla on vain hämärä aavistus niistä syistä, jotka saavat hänet toimimaan kuten hän toimii, eikä päämäärästäkään ole vielä täyttä selkoa.
Marjatan vatsaa kipristää, kuten seikkailun alkaessa kuuluukin.
Jaa
14 kommenttia:
Äiti sitten otti ja repäisi, hävisi ja lähti.
Joo, miksipä ei joskus tulisi jotain tuollaista mieleen....
Eikö säästänyt edes talousrahoista uuteen alkuun päästäkseen. Taisi tulla extempore-lähtö, kun pitää pohjalta aloittaa.
Alku ei herätä sympatiaa.
Tähän on sitten pakko saada jatkoa!
Nainenhan ei ilmiselvästikään ole suunnitellut katoamistemppuaan eikä sen motiivejaan ihan loppuun asti. Minusta sitä paitsi on mukavaa, että vaihteeksi kadotaan ilman että pistetään ukon tili sileeksi ennen lähtöä - eihän siinä olisi mitään jännitystä!
Kyllä karkaamiseen olennaisesti kuuluu tietty persaukisuus ja kaiken luominen itse tyhjästä :D
Huh, minun piti heti googlata, että kuka on Marjatta Havukainen. Hän on joku museoihminen?
Mielenkiintoinen ja jännittävä tarinan alku. Täynnä avattuja odotuksia: Miksi Marjatta lähti? Onko se rakastunut vai saanut tarpeekseen? Kuka on Antti ja kenen lapset mainitaan? Miksi poliisi tekee vesietsintöjä? Kuka johtaa tutkimuksia? Miksi? Miksi löyhkäävä herra herättää murhanhimon? Onko Marjatta ennen murhannut? Mitä lehteä Marjatta luki? Miksi hän jätti sen pöytään? Mikä tekee muniaan kourivasta herrasta tyylikkään näköisen? Mihin Marjatta tarvitsee rahaa? Kuinka paljon? Mistä tietää että tästä tulee seikkailu? Palataanko seikkailusta entiseen, vai onko kyseessä elämän muutos? Kuka perii Marjatan, jollei hänen ruumistaan löydetä joesta. Kuka Marjatta on jos hänen ruumiinsa löydetäänkin joesta? Minkä väriset silmät Marjatalla on?
Mukavasti avattu tarina, monta kysymystä, mielenkiinnon kohdetta. Pääsetkö seuraamaan Marjatan seikkailua? Rupesin heti uteliaaksi.
Susupetal, ihmisellä saattaa käydä yllättäviäkin ajatuksia mielessä, yllättävänkin tasaisessa arjessa.
Anonyymi, ehkä Marjatta on jo käyttänyt salaa säästämänsä rahat, tai ehkä lähtö oli tosiaan äkkinäinen. Tiliähän ei voi tyhjentää, tai hukkumisteoriaa aletaan epäillä.
Elegia, jos minä katoaisin, en muuten tasan jättäisi senttiäkään rahaa jälkeeni. Ostelisin suklaata ja pöytäviinaa kaikilla rahoilla!
Heidi, vai museoihminen :) Olet varmaan erehtynyt Marjatasta...
Peikollapa oli kysymyksiä enemmän, kuin vastauksia tulee konsanaan olemaan. Lempparini oli tuo "kuka Marjatta on, jos hänen ruumiinsa löydetäänkin joesta?" Se vaatii tulla vastatuksi!
Nyt ei naurata yhtään. Kuulin juuri tänään kertomuksen elävästä elämästä, jossa hyvä ystäväni oli iltakävelyllä jollain luonto-alueella joutunut mokomanlaisen miehen ahdistelmaksi. Ja nyt mies on kateissa. Vaatteita, kenkä, muovikassi ja fillari olivat löytyneet niiltä liepeiltä. Ja arvaappa ketä epäillään!
Tätä kannattaisi jatkaa. Mysteeri, seksiä ja vähän väkivallan uhkaa. Kaikki ainekset kovalle tarinalle!
Lepis, voi kamala sentään! Melkoinen kertomus! Mutta elävässä elämässä kaikki yleensä onkin uskomattomampaa, kuin tarinoissa.
Kari, etenkin seksiä. Seksi on kaikkien tarinoiden kulmakivi ja pelkästään siitä kirjoittamalla voisi saada hyvä murhamysteerin, huumorteoksen tai mikseipä jopa äärimmäisen vakavasti otettavaa taidetta!
Noin sitä pitäis tehdäkin. Jättää vaan kaiken taakseen ja sillä siisti. Mutta kun on liian kunnollinen ja kiltti, niin ei voi tehdä tuollaista lähimmilleen. Vaikka joskus tuleekin mieleen...
Hieno alku tarinalle. Kai tähän jatkoakin tulee vai? No oli kyllä jo sinällääkin aivan hieno tarina. Ehkäpä jatko ei ole aivan pakollinen. Jää jotain mietittävää lukijallekin.
Hyvä Marjatta Havukainen, hyvä hyvä hyvä. Juuri näin, uuteen elämään, uuteen alkuun. Kyllä tuo mieskin vielä hengestään pääsee, vaikka nyt muuta kuvittelee.. vaikka eihän tässä vielä ole kuollut ketään.
No alko minunkin vatsaani kipristää, mitä se nyt tekee....Älä pidäjännityksessä....
Alastalo, kyllä se vaatisi melkoista pokkaa, että kehtaisi jättää perheensä murheen murtamiksi. Mutta myönnetään, että ajatus on käynyt joskus minunkin mielessäni.
Pantteri, tiedät minun julmaakin julmemman mielikuvitukseni. Hyvä kun mies uskaltaa nukkua vieressäni (olenhan suunnitellut hänenkin murhansa jo valmiiksi :))
Genoveeva, jännitys pois! Uusi jakso tuli, vaikkei aluksi ollut tarkoitus...
Huh, uusi elämä edessä. Tukka takana. Siirryn janoten seuraavaan tarinaan.
Lähetä kommentti