Kun vähitellen illan hämärässä
nuo karvamönkiäiset esiin käy
ja kihisevät kiilusilmin pimeässä
- ei niistä totisesti muuta näy -
Tove Jansson
Kuka lohduttaisi nyytiä?
nuo karvamönkiäiset esiin käy
ja kihisevät kiilusilmin pimeässä
- ei niistä totisesti muuta näy -
Tove Jansson
Kuka lohduttaisi nyytiä?
Mörköyttä esiintyy yleisesti teini-ikäisten poikien keskuudessa. Se ei ole vakavaa ja menee muutamassa vuodessa ohi - valitettavasti!
Katsokaas tästä vuodentakainen kuva. Silloinkin teinimörköni suostui kuvattavaksi. Nuoresta, lupaavasta ylioppilaasta hevimöröksi siis (ja äiti on ylpeä).
Valokuvatorstain aihe on mörkö. Jaa
24 kommenttia:
Hurjalle näyttää tämä mörkö,mutta tiedän sen olevan kiltti:)
Teresa, niinhän se on, että mitä kiltimpi on, sen enemmän pitää nähdä vaivaa tuon tosiasian naamioimiseen :)
Onko tuo sinun oma poikasi? Noin iso...
Hui mikä mörkö:)
Ihana, vaan eipä ne tuollaisina pysy loppuun asti. Kohta on pikeepaidat (tai marimekkoa!) ja shortsit dressmannilta, byäääähhhhhhh........
Minä katsoin sinuksi, mutta sitten kyyyyllä hetiki wälähti että tissiliivit puuttuu.
Aloin lukemaan ja se onkin sinun poikanen. Oikein hyvä.
Anonyymi, ihan omani on (hän ylpeänä tunnustaa)
Inkivääri, eikö olekin ihan kaa-aa-mala ;)
Susu, sitähän tässä pelätään. Että milloin se alkaa ressmanniksi. Sittenhän se vasta hirmuinen on!
Oh-show-tah hoi-ne-ne, meissä on kyllä pojan kanssa paljon yhteistä, mutta en ole pitkään aikaan (enkä vielä toistaiseksi) pärjännyt ilman rintsikoita :)
Tuossa mörössä on puolet Allyä. Se näyttää vähän melkein insinööriltä. Vai onkohan se näyttelijä?
Voi liikutus! Joskus lapsettomuus on surullisempi asia kuin normaalisti. Tuollaisten kanssa olisi niin kiva jutella maailmanmenosta, heillä tuppaa useimmiten olemaan varsin hyviä ja mielenkiintoisia ajatuksia.
En siis tarkoita nyyhkiä täällä sitä, että ei ole lapsia mutta totesin vain tilanteen.
Niin ne lapset kasvaa.. Ei siitä ole kuin hetki, kun tuokin mörrimöykky kuunteli lastenlauluja : ) : (
Terkkuja kummipojalle!
Isopeikko, sehän on jumala! Valitettavasti akilleenkantapäänä on se tosiasia, että joutuu kantamaan äitinsä geenejä. Hyvä siitä tuli, vaikka itse sanonkin.
Almamaria, mehän olemme ihan samoissa haaveissa. Tuollaisen kanssa olisi tosiaan mukava puhua maailman menosta ja sellaisesta... mutta harvoinpa se viitsii minun kanssani puhua. Ehkä sitten ressmannina taas...
Kliivia, onneksi kasettisoitinten aika on ohi, eikä röpö-röpö nalle ole sankari.
AIka paha mörkö valinta :)
Tuima, poika suostui hyvillä mielin mukaan. Hänelle mörköys taitaa olla jonkinlainen kohteliaisuus. Johtuu varmaan suurella työllä kasvatetusta ja värjätystä tukasta :)
En näytä kuvaa tytölleni 13 v..
Noeijoo, ehkä parempi niin. Alkaa hänkin vielä hevikitaristiksi (jos ei jo ole) :)
Oho, onks tuo mörkö? Ei pahan näköinen ollenkaan. :)
Tarjuska, kaikki möröt eivät ole yhtään niin kamalia, kuin haluaisivat olla :)
Voi kunpa sitä pärjäisi tyttöjenkin kanssa yhtä hyvin kuin poikien - epäilen vain että tyttö-möröt voivat olla vaikeampaa sorttia..
Mutta täytyy sanoa, että tämä kuva ja teksti hälvensivät omia pelkojani tulevista kotimme möröistä ü
Miten sympaattinen ote, ihan ihana tunnelma tässä jutussa.
Pankin talkkarit, hyvä jos mörön kuvaksi saattaminen hälvensi joitain pelkoja ja epäluuloja. Tosin luulen pelon hälvenemisen olevan täysin aiheetonta :)
Tää on kiva vastaus aiheeseen. Seinilläkin menee mörköjä.
Aikamoinen mörkö teilllä sielää asuu. Ja runsaasti on tapahtunut muutosta vuoden varrella.
Ps. toivottavastu EI sitä Marimekkoa kuitenkaan tulevaisuudessa - varjele äiti lastas!!!!
Pantteri, pienenä olisin pelännyt noita taustan kammottavia mörön kuvia. Mutta meillä pikkuinen on tottunut Eddie-setään :)
Elegia, nyt sitten vain tarvitaan vinkkejä, kuinka lasta pidetään erossa Marimekosta. Ennemmin mari, kuin marimekko!
Ai teilläkin asuu tommonen, meilläkin asuu tommonen. Ilmaantui meille pian sen jälkeen, kun papan kanssa mökkiä rakentanut siistin näköinen pikkupoikamme katosi jonnekin..
Niin.. vanhoja valokuvia selasin.. ja muistin, että sellainen pikkupoikakin joskus oli.
Lähetä kommentti