sunnuntaina, lokakuuta 14, 2007

Velanmaksua, osa 5. Lilith


Puhdistavan vihan Lilith on minulle tosimaailmasta tuttu, joten on onni, että hänen koiransa Violet (nimi muutettu) hyppäsi sensuroimaan Lillin kauniit kasvonpiirteet. Olisihan ollut vaara, että minun kyvyilläni kaikki oululaiset tunnistaisivat Lilithin katukuvasta :)

Mutta nyt muutama kohupaljastus ystävästäni:
- Ensivaikutelma Lilithistä on ystävällinen, tarmokas ja sanavalmis. Paremmin tutustuttaessa käy ilmi, että mielikuva pitää harvinaisen hyvin paikkaansa.
- Lilithin tukka ei ole oikeasti keltainen (olen kuullut, että keltainen on blondin pahin vihollinen). Minun tussivalikoimani vain on rajallinen.
- Lilithin synonyymivarasto sanalle vitutus on laajempi kuin George W. Bush nuoremman sanasto kokonaisuudessaan.
- Lilith tykkää jostain syystä katsella aika paljon maahan tupakkaa poltellessaan.
- Lilith kerää pelikortteja.
- Lilithin tiedetään kirkuneen keuhkojensa pohjasta katsellessaan Maissilapsia (tästä on tosin aikaa)

Haluan antaa Lillille kuvan, jonka otin joskus viime keväänä. Siinähän olemme me kaksi!


Kuittaan virtuaaliviiskytsenttiseni riemusta kiljuen ja ojennan sen Isopeikon karvaiseen kouraan. Velkaa tuli taas lyhennettyä! Jaa

20 kommenttia:

Ohari kirjoitti...

Kohupaljastusten perusteella Lilith on hurjan pidettävä henkilö. Eikä ihminen, joka eläytyy Maissilapsiin, voi olla paha. Hyvä maksu, siis :-)

(Voi jessus, ja nyt jumiinnuin hänen blogiinsa lukemaan. Help! Mulla olisi tässä vähän hei opiskelujakin tehtävänä...)

Eleanor Vatsa kirjoitti...

Viehättäviä olentoja ja mukava uusi tuttavuus!

Minun koirassani on samoja värejä: kinuskia ja vaniljaa:)

Anonyymi kirjoitti...

Hieno kuva/-us jälleen. Oululaisissa on ytyä!
...Odotuksen jännitys eikun kasvaa...
Valokuva assosioi vanhaan, ronkkumiseen ja nokkimiseen..Miks tuntuu, ettei sovi kummallekaan (paitsi laulaminen ja sekin vain oman väittämäsi perusteella!!!)...Pitää miettiä...

Anonyymi kirjoitti...

UUPPPSS!...otan assosiaationi takaisin...kuvassahan on kaksi pulua eli kyyhkyä (hyi minua, miten heti mielessä: "kaksi varista ...")pardon lyhytnäköisyyteni!

Mari kirjoitti...

Nämä sun velanmaksusi käy kuules ajan päälle. Näistä löytyy blogeja, joihin jää pakosta koukkuun ja koneella oloaika sen kun kasvaa ja kasvaa... Apua...

Allyalias kirjoitti...

Ohari, Lilithistä ei tosiaan voi olla pitämättä. Ja olisitpa nähnyt hänen eläytymisensä Maissilapsiin... No, paljastettakoon, että minäkin kiljuin ihan yhtä isolla äänellä. Minulla taisi olla ikää 17-vee ja Lilli oli silloin 13-14-vuotias :) Lillin blogiin on muuten paljon parempi uppoutua kuin johonkin opiskelujuttuun!

Araneida, ehkäpä "Violetista" ja Nanasta tulee blogisesseystävät!

Oldghost, mehän ollaan Lilithin kanssa melkoiset raakkujat sille päälle sattuessamme. Ja jutut on sitä luokkaa, että toinen tippuu tolpan nokasta vuoroin naurun, vuoroin kiukun vuoksi :)

Mari, blogger ja vuodatus ovat maksaneet minulle suuren kertakorvauksen, jotta levittäisin blogiriippuvuutta. Yritän vain maksaa velkaa, gööl!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kuvaus ja kuva! Tunnen suurta sympatiaa ja myötäkauhua Maissilasten suhteen - miten olettekin olleet niin rohkeita!? Minulle riitti, kun kuulin mistä se kertoo (= seurauksena valot päällä nukkumista muutaman yön ajan)...

Anonyymi kirjoitti...

Onkos tuo kuva oikeasti viime keväältä... Ettette vain olisi käyneet lintuilemassa Hitchcockin Linnuissa? Kun näyttää nuo kauhuleffat kiinnostavan sen verran... ;)

Elegia kirjoitti...

Ihanan lämmin kuvaus ja kuvat! Nyt saimme taas nähdä, millaisia haaskoja täällä blogistanissa kuleksii. Ettette vaan ole kaksoset (alemmasta kuvasta päätellen)? ;D

Allyalias kirjoitti...

Almamaria, olisi voinut jäädä minullakin katsomatta, mutta en saanut ennakkovaroituksia. No, sen sijaan sain kivan muiston vuosiksi eteenpäin (ja käheän kurkun)

Pikkis, muistelenpa että Muikku-ystäväni pelkäsi jonkin aikaa lintuja Lintujen takia. Minä näin sen leffan vasta kun aika oli tavallaan ajanut niiden trikkien ohi.

Elegia, me ollaan Lilithin kanssa tosi haaskoja ihmisiä. Ainakin omasta mielestämme.

Sulfidi kirjoitti...

Hiano oli ja jotensakin tutun oloinenkin. :)

Lilith kirjoitti...

Maksaja saapuu, shekki on jo postissa. Sähköpostissa tietenkin kun näin virtuaalisesti olleskellaan.
Tästä maksaakin kernaasti, kokonainen minulle omistettu postaus! Varsin imarteleva vielä *kiittää ja pokkaa*
Tervetulua vaan kaikki kävijäiset, käykää toistekin.

Maissilapsitarinaa protestoin! En varmasti huutanut. Korkeintaan hengitin voimakkaasti ulos- tai sisäänpäin.
Kuvassa ollaan kerrassaan näköisiä, sekä minä että salanimi-Violet että minä ja Ally. Kuin linnut tolpalla. Taksitolpalla. Raah raah.

Araneidan koiralle hännänheilautus täältä.

Lilith kirjoitti...

(höh, mukamastensa niin laimea tuo kiittelykommenttini vaikka täällä punastelen mielihyvästä kun on näin minusta kirjoitettu!)

Allyalias kirjoitti...

Lilith, ei auta protestoida. Asialla on niin monta todistajaa :)

Mutta kiva kun kuvat kelpasivat. Pannaan sitten taas kävellen ja otetaan Violetkin mukaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Maissilapset on kamala. Menee Liftarin ja Hohdon edelle kirkkaasti. Kaikki sympatia Lilithille, vaikka vain hengähtänyt oliski.

Sulfidi kirjoitti...

Kauhuelokuvista pienesti, ehdoton ykkönen on kuitenkin SAW..

Salka kirjoitti...

Mainio kuva ja tarina, täytyypä tutustua Lilithiin! Mutta yhdyn Mariin, aika ei riitä kaikkien näiden mahtavien ihmisten plokien kahlaamiseen. Aion silti yrittää:)

Allyalias kirjoitti...

Maissilapset on kyllä paha... Eikö siitä ole muuten tehty jatko-osakin, joka ei ole ihan (lue läheskään) niin paha?

Sulfi, se on kyllä tosi ällö!

Salka, minullakin tekee tiukkaa nykyään. Varsinkin kun seuraamiani blogeja taitaa olla jotain sata. Mutta onneksi sitä aikaa sitten kuitenkin jostain löytyy.

isopeikko kirjoitti...

Peikko kopristaa kouransa kiveräksi sulkien sen sisään saamansa kolikon. Sujauttaa sen kohta massiinsa ja kuuntelee kolikkoisia kertomuksia käsistä, joiden kautta se on kulkenut. Lilithin ja Allyn tarinat lomiutuvat.

Allyalias kirjoitti...

Isopeikko, rahalla taitaa olla sinulle enemmän arvoa kuin moni luulisi. Vähän pelottaakin. muistan vielä sen hirvittävän tilanteen, kun en sitten mielikuvamurhannutkaan sinua ja sain sinut kannoilleni...