perjantaina, elokuuta 24, 2007

Ei elegiaa Elegialle!

En voinut vastustaa kiusausta, vaan piirsin kuvan myös Elegiasta...

*******

Päivänkakkaran
rukousnauhaa
selatessani
tuuli puhaltaa
silmäni
kiinni.
Sinne missä
en ole koskaan ollut,
kaipaan aina takaisin.

*******

Kuva Elegialle on otettu yhteisestä lempipaikastamme - hautausmaalta!

Arvatkaas, kuka on tämän iltapäivän tavannut elegian kirjoittamiseen liittyvää materiaalia netistä? No minäpä tietty! Mutta väsyttää... Ei käsnää, ei osaa. Siispä elegia Elegialle jää kirjoittamatta. Mutta kaikki vinkit heksametreista sun muista otetaan edelleen vastaan.

Lasken Elegian blogiYSTÄVIENI joukkoon. Hän on herkkä, voimakas, vähän surumielinenkin. Hänen mielenkiintoisia ja usein kantaa ottavia kirjoituksiaan voi lukea Kello viiden tee - syanidilla, kiitos!-blogista ja Myrkytystila - Toxicosis sisältää varsin näppäriä valokuvia. Näihin kannattaa ehdottomasti tutustua.

Runolla ja kuvalla tienaamani euron lahjoitan Isopeikolle ja lyhennän kuvavelkaani!


Ps. Runoja, kuvia ja tarinoita saapi edelleen tilata, jos haluaa. Tosin valmista jälkeä saa varmaan odottaa. Jonotuslista on olemassa... Jaa

34 kommenttia:

Elegia kirjoitti...

Oijoi, tuohan on aivan näköiseni - ainoa erotus on se, että kuvasi on paljon kauniimpi kuin tämä lärvi livenä! Ja tuo runo kulki suoraan sydämeeni: teit ajatuksistani runon, samastun siihen.

Kyllä sinä, Ally, olet taitava sekä kirjoittamaan että piirtämään!

Tuo hautausmaakuva on myös hyvin eteerinen: kumpaanhan sitä samastuisi, lintuun vai ihmiseen. Siihen, joka on kivettyneenä paikallaan vai siihen, joka päästetään lentoon...? Kaunista!

SusuPetal kirjoitti...

Aika tuollaiseksi olen Elegian ajatellut -kaipausta, surua, mutta ei epätoivoa. Ja juuri Elegian näköinen! Ally on welho!

Allyalias kirjoitti...

Elegia, älähän käy vähättelemään itseäsi. Ja blogihahmosi on kerrassaan viehättävän näköinen tapaus... tietty otin vähän vapauksia sen sorsan nokan kanssa...

Kiva että runokin kelpasi. Ja kuva!

Susu, theer kän bii ounli van welho ja se on tietty Polgara! Mutta hyvinpä olit taas tavoittanut sen mitä haeskelin... kukahan tässä se melkein velho on?

genoveeva kirjoitti...

Toi päivänkakkara- runo on ihana, upea kertakaikkiaan.

pikku sue kirjoitti...

Kauniita kaikki - runo, kuva ja kuva. Sinulla on taito sormissasi!

Pikku Sue kirjoitti...

P.S. Sinut on haastettu! Hiukan on samantapainen kuin juuri lähimenneisyydessä kierrellyt meemi, mutta menköön... ;)

Almamaria kirjoitti...

Hieno melankolinen ja vapaudenkaipuinen luonnehdinta! Patsas on kaunis, nainen näyttää haikein mielin päästävän linnun lentoon mutta pääasia lienee että päästää kuitenkin.

SusuPetal kirjoitti...

Polgara on Welhotar, Ally Welho.
Hmm, eläköön se pieni ero, eh?

HeidiR kirjoitti...

Upea, Ally!

Muuten käypä tuolla Marian Studiossa, siellä on se Kalevan juttu ja kuulemma sinua sittenkin haastateltiin.

Miten ihmeessä minulle meni läpi se sun läppä, että jotain Akkaa haastateltiin sinun tilaltasi!

Ehkä sekoitin siihen toiseen Blogimaailman Akkaan... hmmm..

Allyalias kirjoitti...

Genoveeva, voi kiitoksia! Oikeastaan oli aika helppoa virittäytyä Elegia-tunnelmaan. Toivottavasti blogiystävätunnelmiin virittäytyminen on yhtä helppoa jatkossakin...

Pikku Sue, kiitos kehuista ja haasteesta. Otan sen vastaan, mutta en ehdi paneutua siihen varmaankaan viikonlopun aikana. Haaveissani häämöttävät eräät tatit, joihin törmäsin ollessani Lilithin kanssa metsäkävelyllä. Lisäksi mahdollisia kalareissujakin tässä kuulostellaan...

Almamaria, hienosti sanottu! Hautausmaalta löytää paljon kauneutta, vaikka on toki myönnettävä, että tiettyjen kaavojen rajoissa mennään.

Susu, olet oikeassa tavallaan... siis minä welho... öh??? :)

HeidiR, ihanaa! Sinua on niin helppo ällyyttää!!! Enpä arvannut, että se upposikin! Nyt sinä olet minulle ehdottomasti vastaällyytyksen velkaa :)

Elegia kirjoitti...

Minusta tuo tekemäsi nenä on ihana! =)

Elegia kirjoitti...

Kävin Marian studiossa lukemassa sen Kalevan jutun. Mutta missä on Allyn haastattelu?! Menin Kalevan sivuille, muttei löydy. Nyt suora linkki tänne het paikalla!

Isopeikko kirjoitti...

Vanhalla puunrungolla keskellä aarnimetsää istuu peikko jalkojaan heilutellen. Peikolla on vesihiiden nahasta solmittu massi, jossa kilisevät kolikot häilyvät virvatulen lailla. Peikko ottaa niistä häilyvimmän, pistää sen suuhunsa ja maistaa kaikkien siihen koskeneiden käsien maut...

Allyalias kirjoitti...

Elegia, hienoa ja kiva jos pidät siitä. Omasihan se on... :)
Juttu oli Kalevan peto-liitteessä, eikä sitä näin ollen löydy netistä.

Voi peikkojen peikko! Mitähän minä olen mennyt tekemään antaessani Peikolle rahaa??? Toisaalta Peikko itse maalasi kuvani rahaa vastaan... Ei kai minusta ole tullut välikappale johonkin, mistä minulla ei ollut aluksi pienintäkään ymmärrystä?

Elegia kirjoitti...

Laitoin kuvan ja runon blogiini. Eihän haittaa? Ne tekivät niin suuren vaikutuksen minuun <3

araneida kirjoitti...

Todella kaunis profiili, jossa keijukorva pääsee oikeuksiinsa.

En muista monentena olin jonossa mutta kaiketi aika alkupäässä. Vinkkinä, että olen julkaissut celeb look-alikeni blogissani, joten sieltä voipi ottaa mallia. Kunhan muistaa, että kaunista (tietenkin!) päätä koristaa kahdeksan vielä kauniinpaa säärtä (jotka tetenkin muistan höylätä säännöllisesti).

Allyalias kirjoitti...

Elegia, ei tietenkään haittaa. Sinunhan ne ovat!

Araneida, noista look-alikeista on varmasti hyötyä. Joskin minulla on sinusta jo jonkinlainen visio valmiina päässäni :)

Hansu kirjoitti...

Kaunista :)

Allyalias kirjoitti...

Kiitos, Hansukainen :)

HeidiR kirjoitti...

Minua ei ole helppo ällyyttää... Luulisin niin. Epäilen välillä kaikkea ja kaikkia.

Mutta nähtävästi minua on helppo allyyttaa! :P :D

Ok. Kun vähiten odotan juonittelua, sitä saat sitten.

En neuvo sinua oman runomuotokuvani suhteen. Taiteilija Ally saa vapaat kädet (mitähän sitä taas lupasi)..

Allyalias kirjoitti...

HeidiR, onpahan jotain jännitystä elämään, kun odottaa omaa ällyytystään. Mutta noitahan tapahtuu jatkuvasti. Olen tosi helppo ällyytysnakki.

Eipä sitä kädet sidottuna mitään runomuotokuvia pystykään tekemään, joten vapaat kädet helpottavat hommaa huomattavasti. Toivotaan, että tapahtuma ei ole muotokuvattavalle liian traumaattinen kokemus ;)

Almamaria kirjoitti...

Moro! Huomasin Alastalon kommenttilootasta, että sienestys on ilmeisesti ollut tuloksekasta? Mitä olette löytäneet?

Allyalias kirjoitti...

Almamaria, olemme löytäneet haperoita (lähinnä olemme poimineet kangashaperoita), jonkin verran rouskuja ja viime reissulla löytyi aimo kasa tatteja. Mumsmums, niissä on popsimista (varsinkin, kun eivät miehelle kelpaa)!

OldGhost kirjoitti...

mainiosti kuvattu, keijukorvineen kaikkineen:)...jaa, hautuumaaihmisiä siis...jos mahdollista, käyn uuteen paikkaan mennessä katsomassa hautuumaan, sieltä saa paljon tietoa...ja mielenrauhaa!
voi olla tuttu juttu, mutta tässä lempiohje pienille kangashaperoille: ruskistetaan sipulin kanssa, ladotaan päälle tomaattiviipaleita ja mausteita, kaadetaan prkki raejuustoa pinnalle, kansi päälle, haudutusta n 10min! nami!:)

Paju kirjoitti...

Kaunis kuva, kaunis runo!

Ikuista kaipuuta, mutta myös elämänvoimaa.

Kiitos kuvaajalle, runoilijalle ja kohteelle!

hpy kirjoitti...

Vaikkei minua ehka ole paljon nahty myrkytystilassa voin sanoa etta tuo on aivan sen nakoinen mita olin siella nahnyt. Elegia, siis.

Allyalias kirjoitti...

Oldghost, meidän hautsikkajengimme siis kasvaa edelleen. Tässä alkaisi olla jo tilausta blogitapaamiselle :)

Kiitos ohjeesta. Kokeilen sitä taatusti, jahka saan luuni metsäreissulle tälle viikolle.

Paju, kiitos myös lukijalle ja katsojalle :)

Hpy, kiitokset vaan. Näin sitä blogiystävä blogiystävän tuntee... jopa ulkonäöltä :)

Salka kirjoitti...

Kaunis runo, ihan elegiamainen, Ja kuvakin on söpö:)

Jos se hautisjengi vois kokkoontua jossain puolivälissä niin tulis varmaan plokiväkeä paikalle?

Allyalias kirjoitti...

Salka, meidän pitäisi alkaa järjestää moista spektaakkelia. Ja tapaaminen olisi tietty siellä, missä on paras hautausmaa. Missähän sekin sitten on??? Pariisissa? Vai olisiko paras pitää into ihan Suomen mittakaavassa?

Salka kirjoitti...

Ihanko oot nyt tosissaan? Nimittäin minä voisin vaikka ollakii:)

Paras hautuumaa voitas etsiä vaikka kilpailulla. Jokkainen sais ehottaa ommaa suosikkiaan ja niistä sitten äänestettäis paras. Pariisi vois olla aikast ihana mutta luulen että osa plokaajista putois pois heikkojen varantojen vuoksi, minäkin. Pietään vaan Suomessa.

Allyalias kirjoitti...

Salka, idea on mielestäni ihan ihku oikeasti toteuttamisen arvoinen. Enkä ole koskaan ajatellut hakeutuvani blogitapaamiseen. Juuri siksi se on tehtävä!

Salka kirjoitti...

No miten edetään?
Pistätkö omaan plokiisi idean poikimaan? En minäkään ole koskaan ollut miitissä mutta se kyllä kiehtoo tavallaan. Hautuumaamiitti! Hei mehän voitais kutsua kaikki murhatut paikalle:))

Allyalias kirjoitti...

Salka, minä pistän ideaa eteenpäin viimeistään ensi viikon alussa. Katsotaan mitä hautisjengi on mieltä :)

Salka kirjoitti...

Okei, sitä odotellessa!