tiistaina, huhtikuuta 05, 2011

Päivä 22 - Tämä järkyttää minua

Minun kohdallani on yhtä lailla totta sanoa, että kaikki järkyttää minua, kuin että mikään ei enää järkytä. Näiden kahden suhtautumistavan laitamilla kiikkuminen on joskus aika huteraa - ja järkyttävää sinänsä sekin.
Minusta on jotenkin järkyttävää (vai onkohan se sittenkin paremminkin rasittavaa ajatella) että jokainen vastaantulija on elävä, tunteva olento samalla tavoin kuin minäkin. Jokaisen vastaantulijan historiaan mahtuu hirvittävä määrä muistoja ja kokemuksia.
Sitä alkaa jotenkin varoa muiden ihmisten läheisyydessä, ajatella, että saattaa tahtomattaan aiheuttaa heille ikävän muiston, jota he sitten myöhemmin kantavat mukanaan. Sitä alkaa mieluummin kulkea seinänvieriä ja jähmettyä puistonpenkeille. Joskus minusta tuntuu, että muistutan vuosi vuodenlta enemmän äitiäni.
Kaikkein järkevintä on pitää ihmiskontaktit minimissä. Yleisesti ottaen ei ole järkevää tehdä mitään, mikä saa olon tuntumaan ylettömän huolestuneelta, kuten kananmunan rikkominen.

Olisi paljon helpompaa, jos ei näkisi minkään sisään. Koko maailma olisi luuta, haivenia, ihoa, kangasta, kaarnaa. Mikä vika ihmisten (ja puolinukkejen) silmissä on, että ne yrittävät nähdä ilmiselvästi läpinäkymättömien esineiden ja asioiden sisälle? Se on minusta aika järkyttävää.

Jos joku toteaa, ettei mikään enää järkytä häntä, pitää tuo toteamus sisällään ajatuksen siitä, että tuo ihminen on viisas, kokenut ja hyvin paljon nähnyt. Minä en ole kuitenkaan elämässäni nähnyt mitään sellaista, mitä en olisi ihan yhtä hyvin saattanut nähdä ikkunastani katselemalla tai torin laidassa istumatta. Enkä nyt väitä, että se olisi vähän. Väitän, että kyse ei ole niinkään paikoista joissa on käynyt, vaan matkan pituudesta. Tai siitä, kuinka paljon silmä kestää katsella.
Viime päivinä on mennyt sikäli hyvin, että kaikki on järkyttänyt minua. Järkyttymättömyys on minusta ahdistava olotila.
Jaa

1 kommentti:

isopeikko kirjoitti...

Peikkokin on aika järkyttynyt. Sen on välillä itsekin järkyttänyt muita. Ja kerran se kokeili järkyttää kalliota, mutta järkyttyi itse, kun kallio ei edes järkähtänyt :)