Tämä on sinulle, parahin puhelinmyyjä, joka yritit kaupata minulle äsken nilkkasukkia pelkän postimaksun hinnalla: Minulla oikeasti ON jalat, enkä ole menettänyt niitä onnettomuudessa...
... Sattui vain jotenkin tällainen päivä. Anteeksi.
(Äänesi oli kyllä kuulemisen arvoinen)
Jaa
14 kommenttia:
Ihan parasta!!! :D:D:D:D:D
Tuo on aivan sallittua ja suorastaan suotavaa, kun on yksi niistä päivistä kun ei kerta kaikkiaan voi olla sanomatta!
Hohhoo, aika paha 8D !! Tuli hepuli.
-noeijoo
xDDD
Vahvaa, Ally, vahvaa. Taputuksia ja ylistystä. Hyvä sua.
Tämä pelasti tämän päivän. Aivan mahtava juttu!!!
Käkätän täällä ihan simona!Herrrvottoman hauska :))))
Eeeeeeeeevil.
Mulla on yksi tuttu joka sanoo puhelinmyyjille, että sori, talo paloi ja firma meni konkkaan, ei oo nyt varaa ostaa mitään... Et siis ole yksin!
Aika paha.
Tulee mieleen se, kun yks kaveri vähän pyrjähti, kun me ihan pilanpäiten syötiin sen käsi.
Tarkista ny kuitennii viäl, varmuuren vuoks...
Onneksi on. Jalat.
=)
Kääk! :-)
vintti
Heh heh, puhelinmyyjät ottaa kyllä pattiin, mutta en kehtaa olla töykeä. Sanon kyllä heti kättelyssä, että meillä ei osteta mitään, mutta silti ne jankkaavat. Kaverini pyysi myyjää kertomaan lisää ja pisti puhelimen taskuun. Myyjä puhui yksikseen. Aika tylyä.
Joko?
Lähetä kommentti