Silloin tietää olevansa tulevaisuudessa, kun taaksepäin muistellessaan kaikki ihmiset entisen minän ympärillä tuntuvat tutummilta kuin nykyisin. Itse vain oli silloin joskus niin vieras.
Muistot tekevät meistä ihmisiä. Ja se, että tietää joskus kuolevansa.
Justiinsa juu...
Jaa
10 kommenttia:
Kerrassaan mieltä ylentävä tuo video, heh.
Kirsi, eikö olekin! Herkkää ja kaunista, eikö totta?
Jessus. Siinä oli sitten yhteen sointuvat pukineet juontajaduolla.
Miten totta tuo, että itselleen oli silloin joskus niin vieras, kyllä.
Peikko jäi ihan ymmärtämättömäksi... :)
Mie en tunne itseäni vieläkään. =)
Mutta nättiä oli...
Minen voi videota nyt kuunnella mutta mietin sanojasi ja miten tosia ne ovat, varsinkin meille, sinua vanhemmille raakeille :)
Ja menneisyydessä eläminen lienee sitä että pelkää ymärillä olevan aina vain oudompia ihmisiä.
Kumpi vain olis helpompi kuin tämä hetki missä oikeasti eletään arvausten varassa.
Ei sillä että mitään mistään ymmärtäisin.
Susu, kukapa ei haluaisi joskus olla televiissiossa noin tyylikkäänä!
Peikko, upeaa!!! Mikähän olisi seuraava tavoitteeni elämässä :)
Hallatar, en minäkään, mutta sitten taas kymmenen vuoden päästä ihmetyttää, kuka sitä on ollut silloin joskus vuonna 2008
Kutuharju, totta ovat... valitettavasti.
Offset, eikö ole erikoista, että nykyhetkessä kaikki muut ovat outoja, mutta menneisyydessä vain itse on outo :)
Njaa.. jälkiviisautta.
Sellainenhan mää oon, että jälkiviisastelen.
Lähetä kommentti