perjantaina, tammikuuta 18, 2008

Katkeran kotirouvan vuodatuksia: Snoumanni

Katkera kotirouva on n. 35-40-vuotias monilapsisen maalaisperheen emäntä, joka on saanut synnyinlahjakseen perin pessimistisen elämännäkemyksen ja happaman luonteen.

Illalla kuljin pihatietä koiraani kusettamaan, kun taivaalta alkoi tippua lakanan kokoisia lumihiutaleita. (Ette voi uskoa, kuinka pidän lumesta! Näen nimittäin paljon helpommin, milloin naapureiden kissat ovat käyneet kuseskelemassa nurkkiin.) Hykertelin mielessäni, kuinka mojovat rotanmyrkkyansat kissoille asentaisin. Siikaa rotanmyrkyllä, maitoa rotanmyrkyllä ja - helvetti soikoon - rottaakin rotanmyrkyllä, jos tarve vaatii!
Tiedän, tiedän. Teitä ihmetyttää. Joku ehkä paheksuukin. Ja kyllähän minäkin ymmärrän, että normaaleissa perheissä kissojen myrkyttäminen on miesten työ, mutta minä en ole saanut hentomielistä äijännahjustani usutettua puuhaan millään konstilla.

Naapurin ämmä näkyi seisomassa kujan suussa onnellisen näköisenä. Hän nosti käden eteensä, kuin jokin kerjäläinen rahaa anomassa ja katsoi taivaalle, kuin sieltä olisi satanut mansikoita. Minä en helvetti soikoon ymmärrä, kuka voi olla niin ääliö, että pitää kädellä ojennella tajutakseen taivaalta satavan hehtaarin kokoista purjekangasta!

Yöllä en saanut unta ja rupesin miettimään millaista olisi, jos naapurin ämmän salaisimmat fantasiat toteutuisivat ja hän asuisi Inglessin Huulion kanssa tuossa ojan takana. Pihakeinun paikalla olisi kokoasfalttinen helikopterin laskeutumisalusta valoineen kaikkineen. Siellä lappaisi väkeä kaikista maanosista. Olisi se marenkitukka-Edmund ja muita julkkiksia. Koiraa kusettaessa säikähtäisi aina pahemman kerran, kun luulisi tulevansa kohdakkain ala-asteen porkkanaa purevan vanhapiikaopettajansa kanssa, vaikka se olisikin lupsakka Eldontson taluttamassa nuorta puudeliaan.
Ja vaikka ihmisiä ilmestyisi ja Späldingistä tulisi naapurin ämmän julkkiskamu, akka siltikin tunkisi meille monta kertaa viikossa ja kertoisi gaaloista ja konserteista ja pikkusöpöliinihöpöliini-Huuliosta, joka kutsuisi naapurin ämmän etusormea koukistellen lavalle tuhansien ihmisten eteen ja esittäisi ballaadin vasemman polvensa varassa kyyristellen.

Ja jos yrittäisi lähteä äijän ja huutavan kakaralauman kanssa lomalle niin ämmä ja Huulio seisoisivat tien vieressä ja Huulion pöksyissä pullistelisi pönkeä meetwurstitanko tihkumassa nahkeaa odotustaan vihreiden kesäshortsien läpi. He vilkuttaisivat. Huulion harteet olisivat hivenen jännittyneet, jotta tietäisin hänen olevan surullinen tullessaan riistetyksi ämmän lemmenlihan kimpusta, ja ämmä näyttäisi pikkuisen väsyneeltä viestittääkseen olevansa jo savuavaksi höylätty raunio. Yrittää nyt siinä sitten viettää lomaa sen näyn jälkeen.

Kai olin jossain vaiheessa nukahtanut, sillä kun havahduin, oli jo aamu. Juoksin äkkiä ikkunaan nähdäkseni, oliko yhtään kusta ilmestynyt yön aikana. Hanki oli vielä koskemattoman valkoinen. Kun kirkastui, lähdin taas pihalle. Kävelin kujan suuhun ja katsoin ämmän kotia kohti. Ketään ei enää näkynyt.

Katsoin vastakkaiseen suuntaan. Toisessa naapurissamme asuu ärsyttävä perhe. Perheen äiti on muka jopa leikkivinään lastensa kanssa! Hän kuskaa heitä uimaan ja telmii pihalla. Kuka saatanan hullu olisi vapaaehtoisesti lastensa kanssa?!!? HÄH??? Tähän asti perheestä ei ole ollut suurempaa haittaa, vaikka joskus mietin, onko naisen kameran kanssa kuljeskelu todella harrastus, vai onko hän jokin salainen vakooja...

Joka tapauksessa perhe oli rakentanut kaksi lumiukkoa (Milloin? Aamuhämärissäkö). Ne huiskuttelivat ilkkuen ja pilkaten. Ne halusivat viestittää, että niillä on kaikki valta ja julkkisystävät ja minä olen tällainen hienhajuinen, mitätön paskiainen, joka ei osaa edes maksaa Kalevan tilausta ajoissa!
Kai jokainen täysijärkinen, aikuinen ihminen olisi tuollaisessa solvausten mylläkässä hyökännyt uhkaajien kimppuun ja puukottanut heidät risulla kuoliaiksi! Mutta se, että leikkasin Huulio-ukon rienaavan torrakon irti, oli todellista sankaruutta!


Pakinaperjantaissa on tällä kertaa kuvahaaste Jaa

24 kommenttia:

HeidiR kirjoitti...

Ally, sinä taas ylitit itsesi! :D

Kiitos ihanista nauruista. Vatsalihaksia särkee...oih.

HeidiR kirjoitti...

Jahas, luin jutun uudestaan ja naapurinrouva kuulostaa epäillyttävän tutulta... :P

Tässä onkin hyvä samalla huomauttaa, että muotokuva+runotilaukseni on kovin myöhässä. Virtuaalirahani on ollut koko ajan odottamssa tuossa pöydänreunalla maksamistaan. ;)

Ettäs tiedät...

Salka kirjoitti...

Mulla oli niin kamala hikka että Vaimo huusi toisesta huoneesta että: Tee sille jotain! No, luin tämän, pissasin housuun mutta hikka lähti!
Nimimerkillä: Ei-niin-katkera-naapurinrouva

Anonyymi kirjoitti...

Tämä juttu käy jumpasta. Pidätysjumpasta, rakas Ally!On nääs pakko nipistää alavatsa piukalle ja yrittää pidättää...NAURUA! En siinä kyllä taaskaan onnistunut!

isopeikko kirjoitti...

Tiedätkös Ally. Joskus olen oikein vakavasti miettinyt näitä asioita. On selvää, että olet harvinaisen tarkkaavainen havainnoitsija ja analyyttinen huomioitsija. Miten näetkin noin vahvasti ihmisten sisälle, ihan kuin sinulla olisi jonkinlaiset sisällekatsomislasit käytössä.

Kirsi Marttila kirjoitti...

Vai, että Huulio!Eikös se ala olla jo ainakin sata ; ) Mutta onhan sillä vissiin ihan näppärän näköisiä poikia..

Hyvä tarina!

Allyalias kirjoitti...

HeidiR, kas vaan. Joskus joku saattaa tunnistaa täältä itsensä :) Olen tuskallisen tietoinen tilausten kasaantumisesta. Runosuoneni on nyt pahasti kuivahtanut, ja aikakin on kortilla, mutta käyn toimeen heti, kun mahdollista!

Salka, housuun pissaaminen on tunnetusti hyvä hikan karkoittaja. Ja jos hikka ei lähtisikään, onpahan siinä ohessa ainakin jotain muuta murehdittavaa :)

Mummy, onpa kiva, että voin tällä tavalla antaa panokseni taistelussa olemattomia lantiopohjan lihaksia vastaan!

Isopeikko, molla-maijana olemisessa on se hyvä puoli, että on aina pikkuisen ulkopuolinen ja huomaamaton. Sillä lailla pystyy tarkkailemaan paremmin ihmisten edesottamuksia.

Kliivia, tykkään määkin Elviksestä, vaikka se on jo kuollut. Vaikka ei se taida kuolleenakaan olla niin paha kuin Huulio nyt... Mutta makunsa kullakin :)

HeidiR kirjoitti...

Kyllä minä ymmärrän, Ally. Hyvää vain on hauska odottaa. Kun kevät tulee, niin sitten? :)

Tunnistinko itseni? :P En minä niin sanonut. Tarkoitin, että tuo naapurinrouva kuulostaa tutulta naapurinrouvalta... hähää...

Noita naapurinrouvia taitaa olla joka puolella!!! Apuaaaah...

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

No nytkö naaraitten salaisissa sinisissä silmissä killuu jo metwurstitangot öisin? Peiton alla...

ZIZZOZ! Tää sentäs syö sitä!
Kaikista susista tuntuu että kyllä se pitäisi edes Kotivaran Venäläinen jättää unista pois.

Se HK'n on pahaa, siinä on valkosipulia. Se joutaa yövuoroon hommiin. Saakohan siitä edes yötyölisää? Eipä tietenkään.

Olli kirjoitti...

Meetwursti. On vähän kurttunen ja musta. Nahka päällä.

En syö enää..

Anonyymi kirjoitti...

Allyn pakinoissa on aina opetus, niin tässäkin.
Ei siis kannata kertoa fantasioistaan toisille, se saattaa johtaa outoihin asioihin.

Anonyymi kirjoitti...

Alli, arvasinhan minä, että sinä kyttäät minun kyttäämisinäni päivät pitkät! Mutta että kehtaat vielä kirjoittaa niistä, se on kyllä siis naapuri-ilkeyden huippu, kertakaikkikaan. Odotas kun DI, siis diplooommi-insinjööri miehensi saapuu kotiin...

Anonyymi kirjoitti...

Hih hiii.. Tämä tarina nostaa kateuden uusiin sfääreihin. Toisen fantasioitakin voi kadehtia. Kiitos hyvistä nauruista!

Anonyymi kirjoitti...

Asjaa, ei omat unelmat kulu ku käyttää toisten. Viha ja katteus, ain yhtä hyvvii enerkialähteitä.

Allismi tullaa tuntemaa tulevaisuuven kirjallisuuvenhistoriois yhtä lail ko vaik Minna Kantin tostarinat! Sanokaa miu sanonee

noeijoo kirjoitti...

Tämä tarina kestää lukemista. Huulion pötköt =D

Hervotonta.

SusuPetal kirjoitti...

Ihanan sairasta. Tunnen itseni melkein normaaliksi lukiessani tällaista. Se on outo tunne.
Respekt!

Hansu kirjoitti...

Katkera kotirouva on aivan mahtava! Symppis, vaikka onkin niin julma lajitovereita kohtaan.

Allyalias kirjoitti...

HeidiR, höhhöhöhöö :) Meitä naapurinrouviahan riittää! Ja ei ku kusijälkiä tutkimaan!

Oh-show-tah hoi-ne-ne, minä tykkään kyllä valkosipulista, mutta en NIIN paljon :)

Olli, taisin muuttua melkein tahtomattani eläinystäväksi. Pitäisiköhän alkaa seuraavaksi herätellä inhoa kinkkua kohtaan...??? Ai niin, mutta sinähän jo vähän herättelit taannoisessa postauksessasi. Kinkkurasvaa munassa... Yäääh...

Mk, tai sitten kannattaa ehdottomasti kertoa. Juuri samasta syystä.

O.Olga, olen pahoillani, mutta tiedät itsekin, ettei meidän kyttääjien kesken tunneta pienintäkään solidaarisuutta.

Ps. Mitä mieltä olet naapurin uusista ikkunaverhoista? Kamalat, eikö totta?

Maaria, niistä vasta voikin! Kyllä sitä pitäisikin olla viisaampi ja tajuta, kuinka paljon Huuliosta unelmointi saattaa toisia kismittää!

Akkapaha, kyllä siivouskin sujuu eri malliin, kun tietää toisen haaveilevat Huuliosta! Että edes kehtaa! Lähikaupan kauppias on sille naiselle sopiva haaveilun kohde!

Noeijoo, voisi kyllä nousta meetwurstit kurkkuun, jos sattuisi näkemään Huulion pötkön! Kiitos ei minulle!

SusuPetal, älä huoli! Vaikka välillä voi tuntua normaalille, se ei tarkoita automaattisesti että on sitä!

Hansu, minäkin tykkään katkerasta kotirouvasta kovasti, vaikka en haluaisi kyllä asua hänen naapurissaan!

Anonyymi kirjoitti...

Oli viehkoa lukea, miten katkera kotirouva hyppää sängystä ikkunan ääreen tarkistamaan, onko pissan jälkiä ilmaantunut lumihankeen. Ei voi häntä laiskimukseksi väittää. Moni uuteen aamuun herännyt jää silmät auki saatuaan makoilemaan patjalleen. Katkeralla kotirouvalla on sisäinen herätyskello, joka pitää hänet liikkeellä ja valppaana. Semmoiset ihmiset eivät sammaloidu, väitetään. Kukoistavat pelkästään.

Anonyymi kirjoitti...

On se kumma että tuollaisten katkerian akkojen annetaan vapaasti levittää kitkeryyttään! Naapurinakka on meillä ihan samanlainen, ajattelin myrkyttää sen kissan. Oikeastaan meillä kaikki naapurit ja varsinkin niiden akat on samanlaisia, mutta niillä ei kaikilla ole kissoja. Mitä ne kuvittelee sellaisella katkeruudella aikaan saavansa, märehtiä nyt toisten ihmisten asioita päivät päästään, kun omissakin olisi ihan tarpeeksi kestämistä ...

Hansu kirjoitti...

Nonni haastoin sinut! Ohjeet blogissani.

HeidiR kirjoitti...

Käypäs Ally blogissani. :P

Inkivääri kirjoitti...

On se sitten pr-le kun ei saa enää rauhassa koiraansa kusettaa ja kissoja tappaa, kun on jo naapurinämmä siitä vääntämässä pakinaa perjantaina.

Hykerryttävä tarina:)

Allyalias kirjoitti...

Paju, kaikenlainen ympäristöstä kiinnostuminen taatusti lisää ikää ja vähentää osteoporoosia. Ja olen huomannut kevään tullen näiden pissaläikkien herättävän kiihkeää keskustelua ihan sanomalehtiä myöten.

Kari, meilläkin kaikki naapurit ovat sellaisia. Aina kun kurkistelen verhojen raosta, on joku niistä pihalla liikkeellä nuuskimassa toisten asioita. Ne levittelevät pesujauhetta ympäri taloyhtiön yleisiä pesutiloja ja itkettävät lapsiaan yökaudet. Sietäisivät saada opetuksen...

Hansu, kiitos haasteesta. Olikin oikein mukava!

HeidiR, olen käynyt, mutten ehtinyt kommentoida. Itsekseni vain naureskelin... Ihan selvä tapaus!!!

Inkivääri, tällaisia ovat naapurin ämmät ja tällainen on tämä tietoyhteiskuntamme. Kiitos kommentistasi, kurkistelen taas elämääsi uuden materiaalin hankkimiseksi...