perjantaina, tammikuuta 11, 2008
Mammografia takana, elämä edessä!
Tällä viikolla olen ollut lähinnä mammografiassa. Mitään ei löydetty (ei edes tissejä). Jaa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tällä viikolla olen ollut lähinnä mammografiassa. Mitään ei löydetty (ei edes tissejä). Jaa
20 kommenttia:
Tisseillä mitään teekään. Saatikka sitten kahdella. Höh.
Onneksi ei muutakaan löytynyt.
Onneksi olkoon! Tissit ovat vähän kuin joulupukki: vaikka joku tuhma ja isompi väittäisi, ettei niitä ole, riittää, että itse uskoo niihin.
Hienoa grafiikkaa. Onnea: onni kun on ei oo.
Kissakin kellii, näemmä, ja kiittää.
Siis mikä tossa kuvassa on, näyttää kuin orava olis jäänyt marjametsässä mummon polkemaksi!!
Loistavaa saada terveen paperit vaikka pieniä puutteita olisikin havaittu :)
Hieno juttu, että mitään vakavaa ei löytynyt! :)
Tuosta oravasta... Onko se raato?
Hyvä, ettei mitään löytynyt! Edes niitä tissejä ; ) Eihän niitä mihinkään tarvii
Orava :D
Tuollaisten testien/kuvausten jälkeen tulee hurja euforinen olo, kun kuulee helpottavat tulokset. Stressaan joka kerta papa-koetta, vaikka ei sieltä ole koskaan mitään muutosmerkkiä löytynyt.
Kaikki -grafiat ja -skopiat stressaa ennen ja jälkeen. Kuvitus nappiin. :)
Susu, samaa mieltä. Harmia vaan koko tisseistä!
Kukkis, mä en usko tisseihin. Toivon vaan, että löydän itsestäni vielä joskus jonkun muun lahjan :)
Paju, kissa on pyhätunturilainen orava. Mutta on ihan onnellista tosiaan olla tällainen lääketieteellisesti tylsätissinen nainen!
Korpun, oravalla puuttuu yläruumiista aika iso "pala". Terveen papereita en taida tulla saamaan koskaan. Jos ei muualla ole vikaa, niin aina sentään päässä.
Orava on tosiaan raato. Mies sanoi, että minun on parempi olla katsomatta oravaa tarkemmin, että se on pahan näköinen. Totta kai olin heti kameran kanssa parveilemassa. Tämä kuva on siltä "hyvältä" suunnalta.
Kliivia, eipä todellakaan. Tai minulle voisi olla hyötyä jonkinlaisesta rintavarustuksesta. Tuppaavat nimittäin sekoittamaan perseeni ja mahani keskenään :)
Almamaria, taisi olla jokin oravamafian välienselvittely kyseessä...
Minullakin on vielä joitain muita kokeita edessä. Jossain vaiheessa on sydämen vuorokausiseuranta edessä ja kolesteroliarvoillekin pitäisi tehdä jotain. Meidän suvussamme on ollut tapana "mennä" myös sepelvaltimotautiin.
Liisa, minustakin kuvitus oli ihan hyvä mammografian jälkeiselle tunnelmalle. Tissit ja kainalon reunat ovat vieläkin ihan kipeät.
Voihan raato! Hyvä, ettei löytynyt mitään. Kammottava tutkimus tuo mammografia. Miehetki pitäs panna säännöllisesti semmoseen elimen litistys- ja venytyskoneeseen, kun eivät osaa keksiä parempia laitteita, ehkä sitten joku insinöörismies saisi päähänsä suunnitella vähän hempeämmän vehkeen mammografiaankin. Tai vois kai joku nainenkin sellaisen kehittää.
Minulla on ollut ekg-seuranta vuorokauden ympäri ja ainoa ikävyys oli teippien aiheuttama kutina. Piuhat pysyivät hyvin paikallaan eikä sitä rakkinetta oikein huomannut. Verenpaineen vrk-seuranta ajoi minut taas raivotilaan, mansetti puristi 15 minuutin välein ja jos en ollut rauhassa paikallani niin se puristi ja puristi kunnes sai haluamansa. Ihan hirvittävän ärsyttävää, töissä oli kiva jähmettyä paikoilleen vartin välein. Yöllä se mittasi vain tunnin välein.
Pidän peukkuja kokeiden suhteen!
Tissit ovat vain hidaste ja este. Silikonit turhaakkena.
...peikko kulkee sakeassa metsässä kuunnellen keijujen juttuja...
Kukkakimppu olisi tarjolla (kuvat)! :)
Olet saanut minultakin kukkakimpun..
Noeijoo, sanoin mammiksessa, että jos miehillä olisi tissit, he olisivat varmaan keksineet jonkin inhimillisen menetelmän niiden tutkimiseen. Tämä epäilu oli kuulemma kuultu sen vekottimen ääressä usein ennenkin.
Ja kaunis kiitos kukkakimpusta!!! Tulipa vaan hyvä mieli.
Almamaria, tuo verenpainejuttu on kuulemma paha!!! Mutta ekg:n kanssa pärjää varmasti hyvin. Tokkopa vaan löytävät selitystä rytmihäiriöilleni. Ne ovat luultavasti stressin oireita (eivätkä ilmene koskaan silloin, kun olisi tarvis!)
Hansu, perseimplantitkin olisivat hyödyllisemmät. Olisipa istuinpehmuste aina mukana!
Isopeikko, blogimaailmassa on se hyvä puoli, että joskus pääsee "salakuuntelemaan" tyttöjen juttuja :)
Liisa, tuhannet kiitokset kukista! Olen äärimmäisen otettu. Sinulle sylillinen kukkia takaisin!!!
No jopas! Vaikka mitä niillä tisseillä tekisikään - nehän ovat vain tiellä ;D
Mistäs keksittäis seuraava oire? Minäkin olin tekemässä viime kesänä kuolemaa, vaikka ei se tilanne nyt niin paha ollut. Drama queen... ;)
Hyvä että oli noin.
Sairaalat on inhoja paikkoja...
*hali*
Elina, minulla on jo uusia oireita odottamassa :)
Mammografiassa en tosin pelännyt kuolemaa, vaan sitä itse mammografiaa. Olen ollut mammiksessa ennenkin, joten tiesin, mikä on edessä. Osasin odottaa hyvää tulosta ja onneksi se tulikin :)
Hallatar, sairaaloihin ei tosiaan totu koskaan. Lieköhän pystyisin ikinä olemaan sairaalassa töissä...
Onneksi kävi noin.
Lähetä kommentti