sunnuntai, elokuuta 31, 2008

Sunnuntaita


On ollut viime aikoina vähän aneeminen olo,

Eikä se johdu ihan pelkästään näistä kahdesta.


Enemmänkin olen ollut ulkona omasta elementistäni.

Välillä tuntuu niin turhalta, tylsältä ja mahdottomalta. En edes eilen päässyt katsomaan, kuinka Heidi pärjäsi runolavalla.

Silti tulevaisuudessa on kaikkea jännää suunnitteilla. Työpaikan vaihto tulee eteen ensimmäisenä.

Mutta mistäpä sen tietää, vaikka sitä lopulta venyisikin joka paikkaan.

Mutta tänään lähden metsään rentoutumaan ja toivon, että ehdin Polgan juhlille ennen kuin ne loppuvat. Jaa

12 kommenttia:

Kirsi Marttila kirjoitti...

Se on tuo venyminen välillä vähän hankalaa. Tuntuupi toisinaan, että sitä aivan täytyisi revetä joka paikkaan : )

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa kuulla jotain, ikävä on tullut vaikka itsekin olen ollut varsin hiljainen bloggaaja viime aikoina.

Hieno kuva noista kahdesta :)
Venyminen väsyttää, toivottavasti ei napsauta tyystin poikki. Onnea työpaikan johdosta!

Anonyymi kirjoitti...

Mukava kuulla sinusta.

Ehkä vähän lihaa luiden päälle auttaisi muutenkin elämässä ;)

SusuPetal kirjoitti...

Kiva, kun näkee/lukee elonmerkkejä sinusta.
Voimia!

isopeikko kirjoitti...

Peikko on iloinen Allyn uusista sanoista ja lähettää Allylle paljon sellaisia sanoja joita se tarvitsee.

Hallatarinoita kirjoitti...

Onnea työpaikan vaihdon johdosta! =))))))))))))))))))))))))))


*haliruttaa*

HeidiR kirjoitti...

Oi, me ollaan molemmat oltu aika hiljaa tai harvakseltaan postailtu.

Se voi tarkoittaa kahta asiaa: joko menee erittäin hyvin tai sitten menee erittäin huonosti. Keskinkertaisessa ahdistuksessa ja tylsyydessä sekä nousujohteisella tiellä kohti kivaa elämää ehkä joutaa/jaksaa eniten bloggailla.

Olisi kyllä ollut hienoa nähdä sinut eilen. Muuten sinun runoillasi pärjäisi erittäin hyvin lavarunouden kisoissa! Niissä on juuri sopivasti musta huumoria ja elämänmakua.

Allyalias kirjoitti...

Kirsi, jos ei tarpeeksi veny, niin sitä repeää. Ja jos ei riittävästi repeä, venyy.

Almamaria, kiitos onnitteluista :) Kyllä minä varmasti löydän taas ääneni uudelleen. Viime aikoina tuntuvat vain tunnit vähentyneen vuorokaudesta.

Kari, vois olla... Pitäisköhän ripustaa pari pakettia tarjousjauhelihaa kaulaan..?

Susu, kyllä tätä elämää tulee taas tähän blogiin lisää kun ennättää. Elämä häiritsee nyt ihan liian paljon :)

Oi kiitoksia, Peikkosein! Lähetyksesi tuli niin kovin tarpeeseen! Pistä uusia sanoja ainaskin joka viikko tänne päin, niin kaikki muuttuu mukavammaksi.

Hallatar, Kiits! *rutsk*

Heidi, toivottavasti sinulla ainakin menee hirvittävän ihanasti!!! Ja toivottavasti oli kivaa lavarunoilemassa ilman allekirjoittaneen läsnäoloa. Olin sentään hengessä mukana!

Elegia kirjoitti...

Kieltämättä olet päässyt kohtalaisen kutistuneeseen tilaan. Kun kerran alanvaihto tuli puheeksi... Oletko harkinnut malliksi ryhtymistä - nyt olisi ainakin mitat kohdillaan! ;D

Anonyymi kirjoitti...

No venyithän sinä oikein mahtavasti Malmille ja lopulta meillekin...
Nyt vaan sitten venymään muutenkin. Niin pitäisi tässä itsekunkin venyillä vaiks minne. Käks!

Anonyymi kirjoitti...

Mukava kuvasarja.

Allyalias kirjoitti...

Elegia, muuten kyllä, mutta tsekkaapa sääriä! Niillä ei paljon malliksi taaperrella.

Polga, kiitos vaan juhlista *hik*. Oli mukavaa!

Pantteri, kiitos!